Kahvila Porissa – Café & Wine Elba

Kävin tällä viikolla ehkä elämäni ensimmäistä kertaa Porissa. Tai voi olla, että olen joskus käynyt siellä, mutta ainakaan reissuista ei ole jäänyt mitään muistikuvia. En ole kuitenkaan ikinä käynyt esimerkiksi Pori Jazzeilla (tapahtuma on aina kuulostanut mukavalta, joten en tiedä miksi en) tai edes Porin Yyterissä. Paitsi että nyt olen! Nimittäin siellä Yyterissä.

Suuntasimme tämän viikon torstaina tosiaan Porin Yyterin hiekkadyyneille, jonka jälkeen ajoimme vielä Porin keskustan kautta kahvilaa etsien.  Olin jo hiekkarannalla maatessani (joka on muuten mielestäni jotenkin aivan absurdi osa Suomea. Kilometrejä pitkä, pehmeähiekkainen rantaviiva Suomessa? Miten?) googlannut Porin kahviloita, ja arvoin niiden joukosta kohteeksi Café Elban aivan Porin Kauppatorin tuntumasta.

Cafe_Elba02

Cafe_Elba04

Valinta osoittautui onnistuneeksi, sillä sekä cappuccino että focaccia maistuivat erittäin hyvin. Toki viimeisestä kahvikupillisestani oli luvattoman kauan aikaa ja nälkä oli yllättänyt rannalla makoilijan, mutta silti tämän kahvilan italialaisvaikutteiset tuotteet palveluineen miellyttivät kovasti. Makeita kakkuvaihtoehtoja vitriinissä oli useita, tosin en tutustunut niihin itse lainkaan suolaisen nälissäni. Toinen R maistoi tuollaista mokka-lakritsijuustokakkua.

Tämän kahvilan terassillakin oli rentouttavaa istuskella, kun aurinko lämmitti mukavasti lomailijoita. Kahvilan sisätilat eivät tulleet tutuksi palvelutiskiä enempää, mutta ensivaikutelma oli positiivinen ja viihtyisä. Kahvila taisi olla jopa kahdessa kerroksessa. Suosittelen piipahtamaan, jos etsit kahvilaa tai lounaspaikkaa Porista!

/Riikka

Cafe_Elba03

http://www.elba.fi/

Kesäkahvila Salossa: Kalliolaakson linna

Salon Perniössä sijaitsee varsin harvinainen erikoisuus: yksityislinna. Bongasin tämän Hesarin jutun pari viikkoa sitten. Tällä viikolla kävimme vierailemassa Kalliolaakson linnalla ensi kertaa, onhan paikassa myös kesäkahvila. Linnaa on rakennettu viimeisten parinkymmenen vuoden ajan, mutta linnakahvila on ollut auki vasta muutamana viime kesänä.

Kalliolaakson_linnakahvila01

Kalliolaakson_linnakahvila02

Vaikka kesäinen kahvila olikin ainakin itselle suurin houkute käydä testaamassa tämä paikka, oli linna itsessään maisemineen myös näkemisen arvoinen. Mielenkiintoisten linnasta tekee juuri sen historia ja omistajien uskomaton vimma rakentaa oma linna nykyajan maailmaan. Linna sijaitsee aivan metsän keskellä hiekkatien päässä, joten tänne pääsee todella luonnon keskelle.

Kahvilaan kivutessa tulee samalla nähneeksi tornin putiikin, jossa myydään paljon erilaisia omistajan tekemiä käsityötuotteita. Sieltä voi ostaa vaikka kesätuliaiset, jos haluaa yllättää persoonallisella lahjalla (kuten pellavamekolla tai turkisrukkasilla). Jos paikka vie täysin mennessään, kannattaa pitää mielessä linnan soveltuvuus juhlatilaksi tai yöpymistarkoituksiin. Kalliolaakson linnaan voi tutustua paremmin kotisivujen kautta.

Kalliolaakson_linnakahvila04

Kalliolaakson_linnakahvila05

Tornikahvilaan voi piipahtaa myös ison nälän yllättäessä, sillä kahvilasta saa lounasta. Isoon makeannälkään voi ottaa vaikka letun marjoilla ja jätskillä, paikan omistaja paistaa letut tuoreeltaan turinoidessaan samalla vieraille linnan historiaa. (Ja tuo lettu on siis to-della iso. Vertaa kuvassa näkyvään normaalin kokoiseen teekuppiin. Voi hyvin puolittaa kaverin kanssa.) Kahvilan vitriinistä löytyy lisäksi myös muita makeita ja suolaisia vaihtoehtoja. Erityisesti mieleen jäi raikas marjamehu, nam!

Kalliolaakson_linnakahvila06

Kahvila on avoinna kesämaanantaisin ja -tiistaisin, eli kannattaa ajoittaa vierailu alkuviikkoon. Vielä on silti hyvin aikaa vierailla tässä persoonallisessa paikassa, sillä tornikahvila palvelee aivan elokuun loppuun asti.

Kalliolaakson_linnakahvila07

Kalliolaakson_linnakahvila03

Kalliolaakson linnan sijainti: (Tyvennöntie 78, 25520 Perniö as.)

Tornikahvilan kotisivut: http://www.kalliolaaksonlinna.com/

Kalliolaakson linna myös Facebookissa.

Lomalla

Kolmen viikon kesälomani on nyt edessä. Tänään oli ensimmäinen lomapäiväni. Söin aamupalan kahdessa osassa. Piirsin aarrekarttaa tulevan 7-vuotiaan synttäreitä varten. Kiersin pitkin pihaa ja kummastelin miten talon ja pihan piirtäminen yhdelle A4:lle voi olla niin hiton vaikeaa. Kävin pitkästä aikaa kaupungilla vaateostoksilla. Ostin shortsit, joissa on ananaksen kuvia.

ananas

Lomalle siirtymiseen liittyy usein paniikkia ja hermostunutta kynsien pureskelua. Työt pitää delegoida eteenpäin, varmistella, perehdyttää, katsoa että kaikki on varmasti kunnossa. Tehdä luvatut rästityöt valmiiksi. Siivota työpöytä. Usein vielä viimeisenäkin päivänä on yksi ja tuhat asiaa, jotka pitäisi saada katsottua kuntoon.

Minilomailin jo juhannuksen jälkeisen viikon, ja täytyy sanoa, että jos kokopitkä lomani olisi alkanut jo tuolloin, olisi paniikki ollut melkoinen. Juhannusta edeltävänä torstaina sammuttelin (pääni sisäisiä) tulipaloja, olin nukkunut jo päiväkausia huonosti, normaalipituinen työpäivä oli kaukainen muisto vain, ja ylityöliukumien määrä oli lähtenyt käsistä. Stressin myötä kroppa oli oireillut jo pitkään, kuten aina stressin hetkellä. Selittämättömät vatsakivut toistuivat päivittäin. Söin kyllä, mutta kurkusta alaspäin kaikki toiminta tuntuikin tehneen lakon. Fyysinen olotilani oli yksiselitteisesti kehno.

Selvähän se on, ettei tuollaisen jälkeen lomalle siirrytä sormia napsauttamalla. Kroppa ja mieli vaatii oman aikansa. Hermo oli herkässä. Viikko lomalla sujahti ohitse ennen kuin oli ehtinyt alkaakaan ja jälleen koitti sunnuntai. Oli aika palata töihin.

Oma alani on siitä armollinen, että heinäkuussa kaikki hiljenee kuin salamaniskusta. Viimeiset kaksi viikkoa olenkin saanut hoitaa rästihommia ja ennakkoon suunniteltuja juttuja kaikessa rauhassa, ilman aikataulumuutoksia tai viime hetken kesäkampanjointeja. Olin helpottunut. Kaikki olikin kunnossa. Taivaalliset työkaverini olivat jopa suunnitelleet ensimmäiseen työhönpaluuni aamuun yhteisen aamiaisen. Kenellä muulla on näin hienoja työkavereita?

aamiainen

Eilen torstaina sain iltapäivällä siivottua työpöytäni kaikessa rauhassa. Kävin läpi liput, laput, vihot ja muistiinpanot, joista suurin osa meni roskiin. Siivosin työkoneenkin: kuinka paljon muistiinpanoihin, koneen eri kansioihin ja selaimen kirjanmerkkeihin kertyykään turhaa? Lopulta siivosin myös puhelimeni kuvakansion, sillä jo pitkään luuri on uusia sovelluksia ladatessa herjannut tilan puutetta. Eipä herjaa enää, kun poistin vaatimattomat  14 gigatavua turhia kuvia. Lopulta suljin työpaikan oven takanani levollisin mielin.

varpaat

Ei ole turhaa haihattelua sanoa, että lomalle siirtymiseen pitäisi varata muutama rauhallinen päivä, samoin kuin lomalta paluun jälkeiseen viikkoon. Muuten aivot surraavat työasioiden parissa loman ensimmäisen viikon ajan, ja viimeinen lomaviikko menee työhönpaluuta murehtiessa (näin toki tapahtuu joka tapauksessa). Tai sitten ensimmäinen työviikko vie heti kaikki mehut, ja lomalla ladatut akut ovat tipotiessään ennen kuin huomaatkaan.

Nyt olen lomalla, enkä murehdi että jotakin jäi tekemättä. Toki tänään, ensimmäisenä lomapäivänä, ravasin aamulla taloa päästä päähän ja mietin että mitäs nyt. Työasiat tipahtelivat toinen toisensa jälkeen päästä ja tilalle mahtui virkistäviä ajatuksia. Esimerkiksi nyt illalla, ryystin ravintolassa pillillä cokista ja mietin ääneen, että kukahan tällaisen pillinkin on joskus keksinyt. Ja että mitä iloa siitä oikeastaan on kenellekään. Ja että miksi pilli laitetaan aina naisten ja lasten juomiin, muttei ikinä miesten. Ironista kyllä, Google kertoi että pilliä on  käytetty alun alkaen oluen juomiseen.

/Riikka

mansikat_salo