Kaikki kirjoittajan Riikka artikkelit

Askartelua bonuslapsen kanssa vol. 3: Halloween-koristeet

Syksyn alkuun on kuulunut jälleen pienimuotoista askartelua bonuslapsen kanssa. Viimeisimpänä teimme I:n kanssa hauskoja Halloween-koristeita pimenevän syksyn juhlaa varten. Tässä yksinkertainen vinkki veikeisiin ja persoonallisiin Halloween-koristeisiin.

halloween_koriste01

Tarvitset:

kananmunakennoja

vaahteranlehtiä

mustaa ja valkoista akryylimaalia

mustan tussin

askartelusilmiä (liikkuvia)

Homma kannattaa aloittaa keräämällä kasa vaahteranlehtiä, ja laittaa lehdet painoon kirjojen väliin. Näin ne ovat seuraavana päivänä (tai muutaman tunnin kuluttua) tasaisempia maalattavaksi.

haamut_vaahteranlehti

Varaa pari kananmunakennoa lepakoiden askartelua varten. Leikkaa saksilla kennosta kolmen ”kolon” osioita. Ajatuksena on saada keskimmäisestä kolosta lepakon pää ja sivuilla olevista lepakonsiivet.

halloween_koriste02

Sekä kennot että vaahteranlehdet voi maalata akryyliväreillä sormia apuna käyttäen tai vaihtoehtoisesti paksulla siveltimellä. Sekä leikatun kennon että lehdet saa maalata kauttaaltaan, tarvittaessa anna kuivua ja maalaa toiseen kertaan. Kun sekä lehdet että kennot ovat kuivahtaneet, kennoihin voi lisätä silmät liimalla keskimmäiseen osioon, ja piirtää lehtiin haamusilmät ja suu joko tussilla tai akryylivärillä ohuen siveltimen kanssa. Anna kuivua rauhassa.

Valmiit koristeet voi ripustaa esimerkiksi oranssin tai mustan lahjanarun kanssa ikkunoihin, valaisimiin tai muualle kotia koristamaan.

Hauskaa Halloweenin odotusta!

/Riikka

halloween_koriste03

20 kysymystä joka kotiin

 

Tällä kertaa vaihteeksi asiaa asumisesta ja sisustamisesta! En ole aikoihin kirjoittanut mitään meidän kotiin liittyvää tänne blogiin, ja ajattelin, että tällainen 20 kysymyksen sarja voisi johdatella mukavasti aiheen äärelle.

Ensin pieni alustus asumishistoriaamme:

Muutimme toisen R:n kanssa tähän omakotitaloon vajaat kaksi vuotta sitten, ja sitä ennen asuimme hetken yhdessä R:n silloisessa rivitalohuoneistossa. Juuri pari viikkoa sitten muisteltiin yhdessä, että oltiin me aika rohkeita, kun uskallettiin ottaa iso asuntolaina omakotitaloa varten jo vuoden tuntemisen jälkeen. Naimisiin tuli mentyä siis ensin pankin kanssa, sitten vasta toistemme kanssa. 😉

omapiha18

Talomme on Salossa rauhallisella omakotitaloalueella, ja olemme viihtyneet täällä oikein hyvin. Ostimme kaikilla mittareilla laskettuna ison talon kahdelle aikuiselle (+yhdelle silloin tällöin täällä asuvalle lapselle + kissalle). Kuten juuri taloon muutettuamme kirjoitin, tässä talossa on kuitenkin tarkoitus asua seuraavat vuosikymmenet.

olohuone01

Meidän talossa on 164 asuinneliötä, minkä lisäksi meidän tontilla on iso autotalli varastotiloineen sekä pieni puuvarasto. Pihaa on sen verran, että siihen mahtuu autotallin ja varaston lisäksi palju, iso terassi ja nurmikkoa tuijien ja muiden pihaistutusten kera.

Itse talossa on iso olohuone puoliavoimen keittiön kanssa, kodinhoitohuone, kaksi vessaa, kylppäri, sauna ja viisi makkaria. Talomme on rakennettu 2009-2010, eli talon ensimmäinen vuosikymmen tulee täyteen ensi vuoden aikana. Yleisesti ottaen meidän talo on erittäin hyvässä kunnossa – ainakin omilla mittareillani laskettuna. Pienet pintaremontit ovat suunnitelmissa lähivuosien aikana, mutta mihinkään suurempiin remontteihin ei toivottavasti ole vielä pitkään aikaan tarvetta.

Sitten niihin kysymyksiin…

Jos saisit muuttaa yhden rakenteellisen asian kodissasi, mikä se olisi?

Tähän tulee aika perinteinen vastaus: rakentaisin kodinhoitohuoneen vähän eri tavalla. Nyt kodinhoitohuone on myös arkieteinen, siivouskomero ja kissan ”koti” hiekkalaatikoineen. Unelmatilanteessa kodinhoitohuoneessa olisi vain pesutorni ja puhdasta pyykkiä laidasta laitaan: se olisi siis enemmänkin pelkkä kodin tekstiilihuone, ilman ulko-ovea.

sauna_01

Mikä on lempipaikkasi kotona?

Olohuoneessa tulee ainakin oltua eniten, tässä avoimessa tilassa, kuten tälläkin hetkellä. Pidän erityisesti myös meidän saunasta. 😅

kynttilät kopio

Onko sinulla yöpöytä? Jos, niin millainen ja mitä säilytät siellä?

On, meillä on molemmilla Ikean pienet, kahden laatikon MALM-lipastot. Säilytyksessä on kirjoja ja lehtiä, jalkarasvaa, A-vita nenätippoja, perusrasvaa, korvatulpat, nenäliinoja – ja mitä muuta nyt yöllä saattaa tarvita. 😃

välihuone

Missä säilytät vaatteesi?

Haha, mulla on mahtipontisesti omille vaatteille tällä hetkellä oma huone. Tämä tosin johtuu vain siitä, että meidän makkarissa on niin huonosti suunnitellut liukuovikaapistot, ettei sinne mahdu molempien vaatteet (ja meillä ei oikeasti ole kummallakaan kovin paljon vaatteita!). Haaveissa on täydellinen säilytysratkaisu makkariin, jotta sinne saisi molempien vaatteet fiksusti. Makkariremonttia suunnitellessa…

vaatekaappi01

Vaaleaa, tummaa vai värejä?

En pidä kliinisen valkoisesta, mutta en toisaalta erityisen tummastakaan. Ennemmin siis niin, että vaaleahkolla pohjalla on vähän tummempia sävyjä, väriäkin saa olla. Meillä on tällä hetkellä aika tumma laminaattilattia, mutta joskus kun se rempataan, haluaisin kyllä vaihtaa vaaleampaan.

vaatehuone02

Minkälaisista maljakoista pidät eniten?

Klassikoista, kuten Aalto-maljakoista. Pyöreät maljakot on tosi kivoja, samoin monet 60-70-luvun maljakot. Nämä on niitä sisustusjuttuja, joissa saa olla väriä, kunhan linjat ovat selkeitä.

h&mhome01

Mistä asiasta pidät vähiten kodissanne?

Makkareiden lattiasta. Joistain kohdin rumaksi kulunut ja muutenkin ei omaan makuun natsaava korkkilattia (?). Toinen ei niin mieluinen asia on arkivessa. Siellä on mm. ruskean ja puun sävyjä, joista en juuri pidä.

Mitä eteisessä tulee olla?

Penkki, jolla istua. Liukuovikaapisto, minne saa piiloon takit, kengät, pipot, huivit ja muut ulkoilukamppeet – toisin sanoen tarpeeksi säilytystilaa. Naulakko vieraille. Avoin kenkäteline useammassa tasossa. Mieluiten kestävä laattalattia, jonka saa helposti puhdistettua.

kukkia01

Mikä on kotisi ikuisuusprojekti?

Heh, useampaa pintaremonttia olemme jo pohtineet alustavasti, mutta uskon kyllä että ne toteutuvat aikanaan. Tähän vuoteen olisi ollut mahdotonta yhdistää yhtäkään edes pientä remonttia kaikkien hääkulujen keskellä. Oma tavaroiden järjestelyni on ainakin tavallaan ikuisuusprojekti, sillä tykkään tehdä sitä aina vaan uudelleen ja uudelleen. Myös kirjahyllyä olen ollut hankkimassa jo viimeiset kaksi vuotta…

terassi05

Kerro yksi sisustushaaveesi

Haluaisin ”räjäyttää” pihan terassin betonikaaren ja suunnitella siihen jotain kauniimpaa. Nykyinen toteutus rumentaa muuten kaunista pihaa.

olohuone02

Mitä teillä on kodinhoitohuoneessa?

Tätä tulikin jo vähän avattua: kissan hiekkalaatikot ja ruokakipot, pesutorni, kaikki siivouskamat ja keskuspölynimuri sekä kiitettävästi säilytystilaa (säilytyksessä mm. työkaluja, pattereita, lamppuja, urheilutarvikkeita ja niin edelleen). Kodinhoitohuoneesta on myös käynti ulos, ja sama tila palvelee arkieteisenä. Huoneessa on siis myös naulakko ja kenkäteline.

Millaisesta kodista haaveilit pienenä?

Isosta. 😆 Sellaisesta Morsiamen isä -leffan tyylisestä kodista, jossa oli kaksi kerrosta, iso takapiha, portaat ulko-ovelle ja pihaterassi. Oon kyllä aina ihastellut omakotitaloja, ja sellaisista myös pienestä pitäen haaveillut.

Miten kierrätys on järjestetty kodissanne?

Keittiössä on vetolaatikoissa sekajäte, muovijäte, metallijäte ja lasijäte. Kartonkeja kerääntyy lavuaarin alla olevaan kaappiin, paperijäte taas kodinhoitohuoneen nurkkaan. Autotallissa on omat paikkansa kierrätettävälle jätteelle ja panttipulloille. Me kierrätetään aika paljon. Ainut joka vielä puuttuu, on biojäteastia ja komposti.

keittiö05

Erillinen keittiö vai avokeittiö?

Nykyinen keittiö on aika kiva, kun se on tavallaan oma kokonaisuutensa ja piilossa, mutta kuitenkin ilman ovia. Eli avokeittiö.

Mistä ostat eniten sisustustavaraa tai huonekaluja?

Kai se yleisin on Ikea, mistä tulee ostettua pientä sisustustavaraa ja osa huonekaluista. Maskun Kalustetalosta ja Askosta olemme ostaneet monet yhteisistä huonekaluista. Pientä sisustustavaraa löytyy myös Clas Ohlsonilta ja verkkokaupoista ainakin Ellokselta. Olen viime aikoina sisustanut todella vähän, valitettavasti.

kulmahuone02

Mikä on oudoin sisustusominaisuutesi?

Hankala kysymys! En keksi tähän muuta kuin sen, että en ole sisustusasioiden suhteen kaikki-mulle-heti-nyt-tyyppiä. Oon tässä pari vuotta nyt miettinyt monenlaisia juttuja pääni sisällä, mutta mitään ei ole vielä toteutettu. En myöskään halua tehdä hätiköityjä päätöksiä tai tuhlata rahaa hutiostoksiin. Olen siis kai laiska ja pitkään harkitseva sisustaja.

Mikä on ärsyttävintä siivousta kotona, entä kivointa?

En pidä imuroinnista, mutta tykkään aika paljon pyykkäämisestä. Myös kaikenlainen tavaroiden järjestely on mun mielestä oikeasti kivaa – jos ei ole tullut vielä selväksi. ☺️

sitruuna

Miten vuodenajat näkyvät teillä sisustuksessa?

Aika vähän loppujen lopuksi. Jouluna on tietysti jouluisia sävyjä: kimallusta, valoja, vähän punaista ja tummanvihreää, keväällä taas keväisiä sävyjä ja pääsiäisenä keltaista. Mulla ei silti ole toistaiseksi ”koko kattausta” eri vuodenaikojen verhoja tai pöytäliinoja – verhot varsinkin ovat samoja vuodenajasta toiseen. Pienillä yksityiskohdilla saa toki kivaa vaihtelua, mutta viime aikoina olen nuukaillut myös tekstiilien oston kanssa.

kulmahuone01

Onko teillä paljon viherkasveja?

No ei, koska olen surkea niiden hoidossa. Nyt suurin toivein ostin noin kuukausi sitten muutamia huonekasveja (nukkumatin ja rahapuun), toivottavasti ne menestyvät pitkään. Tykkään kyllä hurjasti viherkasveista ja kukista, mutta kuten sanottu, en ole mikään viherpeukalo.

Saako teille tulla kutsumatta kylään?

Njaa, no se ei ole täysi kauhistus, mutta mieluiten niin, että tietää etukäteen! Ei siksi, että kodin epäsiisteys häiritsisi liikaa, vaan siksi että meillä on vain harvoin kaapissa vierasvaraa. 😌

Loppukevennykseksi sopii tämä hassu otos tanssivasta Upista, joka myös sopii aika kivasti meidän sisustukseen. 😉

/Riikka

190217_Upi

Mitä häät maksavat?

 

Mitä häät maksavat, ja kuinka kauan häitä varten tarvitsee säästää, sitä pohtii varmasti jokainen omia häitään suunnitteleva.

Näin puolisen vuotta häiden jälkeen on mielenkiintoista palata siihen, mitä tuo lysti tuli meillä lopulta maksamaan. Tai totta puhuen, vähän kuumottavaa se on. Onneksi päivä oli paras ikinä, joten häiden loppulaskua ei ole todellakaan tarvinnut jäkikäteen surkutella.

Häitä suunnitellessa huomasin, että hääbudjetti on aika kuuma puheenaihe netin keskustelupalstoilla, ja mielipiteitä siitä, kuinka paljon häät ”saavat” maksaa, on tietysti yhtä monta kuin ihmisiäkin. Itse olin ennen hääsuunnitelmien aloitusta vahvasti sitä mieltä, että kymppitonni häihin on ehdoton yläraja, ja varsin kivat häät saa varmasti edullisemminkin. Mutta kuinkas kävikään, se selviää lopussa. Toivottavasti te kaikki häitänne suunnittelevat lukijat saatte tästä tekstistä tukea oman hääbudjetin suunnitteluun.

Me järjestimme häät melko nopealla aikataululla (aloitimme suunnittelun seitsemän kuukautta ennen juhlia), emmekä olleet etukäteen säästäneet rahaa erityisesti häitä varten. Toki joitain säästöjä oli molemmilla jo olemassa, ja hyvä niin, koska häihin kuluvan summan kerääminen ei todellakaan tapahdu yhdessä yössä. Kannattaa siis aloittaa ajoissa, mikäli häät ovat suunnitelmissa edes lähivuosien aikana. Silloin hääbudjettia kertyy pidemmällä aikavälillä eikä se ole yksi iso rutistus puolen vuoden ajanjaksolla.

_VP_5570

Millaiset häät, sellaiset kulut

Halusimme järjestää hääjuhlat ”kaikilla perinteisillä mausteilla”, joka oikeastaan määritteli budjettimme hyvin pitkälle. Tietyt asiat olivat must: tunnelmallinen paikka, ravintolan tekemä ja tarjoilema hyvä ruoka, elävä musiikki, molemmat kauniissa ja komeissa juhla-asuissaan, 90 ihmistä ympärillä ja vielä joku, joka ikuistaa juhlat valokuviksi. Siinä se kymppitonnin  budjetti jo vilahtikin silmien edessä, näin yksinkertaistettuna.

_VP_6013

Meillä oli alusta asti hääbudjetti,  jossa erittelimme mahdolliset kulut ja heitimme kaikelle hinta-arvion. Suosittelen lämpimästi Tahtoo-sivustoa, missä hääbudjettia on todella helppo suunnitella. Budjetti oli koko häävalmistelujen ajan takaraivossa, ja aina oli mielessä, mistä voisi säästää, mikä ei ole välttämätöntä ja toisaalta mihin haluamme panostaa.

Ensimmäinen pihistys oli vieraslistan karsiminen. Alkuperäinen vieraslistamme nimittäin lähenteli melkein 150 ihmistä. Oli pakko ottaa järki käteen, ja karsia rankalla kädellä vieraslistaa siihen asti, että listalle jäi 90 nimeä. Vaikka alkuperäisessä listassa oli monia, jotka olisimme mielellämme kutsuneet, oli järkivalinta rajata kutsuttujen määrää, sillä isompi vieraslista olisi nostanut hääbudjettia vielä reilusti entisestään.  Emme kutsuneet häihin myöskään lapsia (lähisukua lukuun ottamatta), koska myös se olisi kasvattanut vieraslistaamme monella kymmenellä hengellä. Häissämme tarjoiltiin myös alkoholia, mikä oli toinen syy sille, että järjestimme aikuisten juhlat.

_VP_6634

Juhlapaikka ja catering hääbudjetin kulmakivet

Niitä asioita, joista emme tinkineet, oli monia. Juhlapaikaksi valittu Pukkilan kartano oli oikeastaan ainut juhlapaikka, joka täytti kaikki toiveemme. Edullisempiakin juhlatiloja olisi löytynyt, mutta halusimme sen tunnelmallisimman vaihtoehdon. Samalla, kun valitsimme juhlapaikan, valitsimme catering-palveluihin Salon Seurahuoneen, joka tarjoili aivan upeat ruoat hääpäivänämme.

_VP_6391

Juhlapaikan valinta vaikutti positiivisesti koristekuluihin, sillä Pukkila ei paikkana vaatinut koristeita, vaan oli upea sellaisenaan. Ei tuolihuppuja, ylimääräisiä verhoja, omakustanteisia kynttilöitä tai pöytäliinoja. Vuokrapaikan hintaan sisältyi esimerkiksi pöytien ryhmittely toiveiden mukaan, pöytäliinat, kattaminen, kukkia, tuikkuja ja näiden asettelu pöytiin. Oli todella iso plussa, että juhlapaikan vuokraan sisältyi niin paljon erilaisia palveluita. Se oli meille hääpärina suuri helpotus.

Isoja yksittäisiä kuluja

Paikan ja ruoan jälkeen isoimpia yksittäisiä kuluja olivat mun hääpuku, bändi, valokuvaaja ja sormukset. Bändi ja valokuvaaja olivat molemmat sellaisia ”jos kerran otetaan, niin otetaan kunnollinen” -valintoja. Niiden valitseminen vei aikansa, mutta olimme kumpaankin erittäin tyytyväisiä. Bändi oli mahtava (jos joku etsii hyvää, niin Heidi Who band oli 👌🏼!). Valokuvaajana meillä toimi Sander Vill, jonka valokuvauspalveluita voin myös lämpimästi suositella. Hääpukuni hankin Turun Fianceesta, missä itse sain todella hyvää ja henkilökohtaista palvelua. Olin pukuuni erittäin tyytyväinen ja tunsin olevani sekä itseni näköinen että kaunis. 😍

_VP_6900
Heidi Who band
viimeinen_hääpukusovitus
Viimeisimpiä pukusovituksia, pitsiolkainten paikkaa etsimässä.

_VP_6306 (1)

Säästöjä

Se, mistä lopulta säästimme häissä: kaikki koristeet (meillä oli ”koristeina” photobooth ja muutamia ihan yksittäisiä juttuja, jotka tilasin kaikki Wishistä), hääauto (kuljimme omalla autolla), häälaukku (mulla ei ollut laukkua ollenkaan), hääkengät (ostin tavalliset nudet korkkarit, joita voin käyttää myöhemminkin). Emme ostaneet toisillemme huomenlahjoja, emmekä menneet hotelliin hääyöksi (tosin lähdimme seuraavana päivänä parin päivän minilomalle Haikon kartanoon). Meillä oli aika kattava ruokatarjoilu, mutta varsinaista iltaruokaa emme tarjonneet. Säästimme myös kukissa, koska tilasimme vain morsiuskimpun, kaasojen kukat, morsiustyttöjen kimput sekä sulhasen ja bestmanien vieheet. Juhlapaikkaa ei koristeltu kukin lainkaan (juhlapaikan vuokraan sisältyi pienet koristeet pöytiin ja ruokapöytään). Hääsuunnitelmien alkutaipaleellaMielessä kävi myös jousisoittajien kvartetti soittamassa musiikkia kirkossa häämarssin tilalla. Onneksi meillä oli kuitenkin erittäin ihana kanttori, joka soitti urkuja ja vielä lauloi pianosäestyksellä vihkimisen aikana.

hääkutsu

_VP_6865

Koska monia häitään suunnittelevia asia kiinnostaa, listasin alle millaisia summia mikäkin hääasia meillä maksoi. Listasta saattaa puuttua joitain yksittäisiä asioita, kuten hääkengät, joita en ostanut vain häitä varten. Tai miniloma Haikon Kartanossa, häämatkasta nyt puhumattakaan. Laitatin keväällä myös geelikynnet häitä silmällä pitäen, mutta niitä kuluja en ole budjettiin laskenut. Samoin viimeisenä päivänä ennen häitä hankitut vessakorit nielivät euroja, mutten osaa enää sanoa, kuinka paljon. Laskelma on siis vain lähellä totuutta, ja sanoisin, että sellaisenaan jo varsin kiitettävä.  😌

Meidän hääkustannukset

Pukeutuminen ja sormukset

  • Morsiuspuku 1250 € + puvun muokkaus 200 €
  • Sulhasen pukuvuokra 220 €
  • Vihkisormukset 1 160 €

Kauneus

  • Morsiamen meikki ja kampaus harjoituskertoineen 230 €
  • Kampaukset kaasoille 70 €

Kutsut

  • Kutsujen ja infolappujen painatus 165 €
  • postimerkit, kuoret 60 €

Juhlatila ja tarjoilut

  • Juhlatila 1 400 €
  • Catering ja henkilökunta (vieraita 90) 4 984 €
  • Juomat/alkoholit 1  130 € (juomia jäi TOSI paljon yli…)
  • Iltapurtavaa 30 €
  • Alkoholittomia juomia 60 € (näitä sisältyi osittain jo yllä olevaan summaan)
  • Karkit karkkipuffaan 90 €
  • Karkkiastiat esillepanoon 30 €

Loput

  • Paikkakortit 20 €
  • Paperitavara (menu, ohjelma, vieraille vieraskirjalaput)  84 €
  • Vieraskirja 20 €
  • Bändi 1 300 €
  • Kukat 220 €
  • Valokuvaaja n. 900 €
  • Auton koristelu 8 €
  • Sekalainen setti erilaisia koristeita (photobooth, kakkukoriste, kaurakorit, vieraslahjat…) 80 €

Kaikki yhteensä 13 700 € 

😱😱😱

Hääbudjettimme meni siis useammalla tuhannella eurolla yli, mutta kuten sanoin, mitään en vaihtaisi. 💕Konkreettisin vinkki, jonka voin tuleville hääpareille antaa, on se, että alkaa säästämään häitä varten hyvissä ajoin, sillä budjetti hyvin todennäköisesti ylittyy hieman – tai vähän enemmän. 😉

/Riikka

_VP_5958

Kuvat: Sander Vill (lukuun ottamatta kutsu- ja puvunsovituskuva)

Onnistuneen sähköpostin salaisuus

 

Joitain asioita työelämässä arvostetaan liian vähän – yksi näistä on taito kirjoittaa onnistuneita sähköposteja.

Sähköposti on meistä useimmille pakollinen työväline, mutta kuinka moni meistä on käynyt kurssin onnistuneen sähköpostin kirjoittamisesta? Entä kuinka moni varaa kalenteristaan erikseen aikaa sähköposteille, samaan tapaan kuin tapaamisille tai muille työtehtäville? Postien läpikäyntiin, lukemiseen ja viestien kirjoittamiseen kuluu päivästä kuitenkin monia minuutteja, jopa tunteja, eikö totta?

Olen itse harjoitellut raivaamaan kalenterista tilaa meileille sekä aamu- että iltapäiviin. En halua kirjoittaa meilejä hutaisten, lounaan lomassa tai matkalla junalle. Miksi?

Koska niitä näpytellessäni tulen kertoneeksi aika paljon myös itsestäni. Joissain tapauksissa saatan viestiä tietyn henkilön kanssa pitkäänkin, ennen kuin tapaamme kasvokkain. Silloin ne sähköpostit ovat ainoa viesti siitä, millaisena ihmisenä vastapuoli minut näkee. Positiivisena? Asiantuntevana? Sympaattisena? Vai sittenkin hätäisenä, äkkipikaisena tai välinpitämättömänä, jopa tylynä?

Vuosien varrella olen saanut kaikenlaisia sähköposteja. Pitkiä jaarituksia, kahden tavun kuittauksia, sähköposteja ilman isoja kirjaimia tai välimerkkejä sekä niitä viestejä, joiden tarkoitus on jäänyt hämärän peittoon. Olen saanut paljon myös selkeitä, hyvin jäsenneltyjä sähköposteja. Aivan kuten itsekin olen joskus kirjoittanut sekä huonoja että hyviä sähköposteja, olen myös vastaanottanut kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Mikä sitten tekee hyvän sähköpostin? Ja miksi siihen tulisi uhrata aikaa?

Tässä pari ajatusta.

Isot alkukirjaimet, pisteet ja pilkut kohdilleen.

Sähköpostin ei tarvitse olla loppuun hiottu kirjoitelma. Perusasioista on kuitenkin ihan oikeasti hyötyä, jotta asia tulee selväksi ja väärinymmärryksiltä vältytään. Virheet tekstissä saattavat tuoda mukanaan myös ikävän tunteen siitä, että vastapuoli ei ole kiinnostunut viestimään kanssasi yhtään enempää kuin pakollista.

Jäsennelty, tiivis kokonaisuus.

Myös tämän avulla vältytään vääriltä tulkinnoilta. Jos samassa kappaleessa hypitään asiasta toiseen tai lause rönsyilee seitsemään eri suuntaan, saattaa lukija jäädä viestin luettuaan paitsi hämmentyneeksi, myös kiukkuiseksi.

En todella ole täydellinen kirjoittaja itsekään, ja lähes aina sähköpostia oikolukiessa löydän joukosta sekavan kohdan, jonka korjaan. Joku voi ajatella, että sähköpostien oikoluku vie liikaa aikaa. Niin vie muuten väärinymmärryksetkin, ja ne moneen kertaan edestakaisin menevät viestit. Itse suosin luetteloita, niillä saa viesteihin ryhtiä.

Ystävällisyys.

Kuten missä tahassa viestintätilanteessa, ole ystävällinen. Se ei maksa mitään. Ystävällistä sävyä voi myös harjoitella ja ystävälliseltä kuulostava teksti onnistuu myös ilman hymiöitä. Tekstin sävyyn vaikuttaa positiivisesti myös se, että tervehdit nimellä ja toivotat lopuksi vaikkapa hyvää viikkoa. Huutomerkkiä kannattaa käyttää säästellen, sillä se saatetaan tulkita huutamisena.

Mitä muuten tulee hymiöiden käyttöön: olemme kaikki erilaisia. Sähköpostin ei omasta mielestäni tarvitse missään nimessä olla kuivaa tai kankeaa, mutta hymiöitä kannattaa silti käyttää harkiten. Toiset kokevat hymiöiden vesittävän uskottavuutta. Ennen tehtiin sinun-kaupat, nykyään voi jossain tilanteissa olla aiheellista odottaa hymiö-kauppoja.

Ja mikä onkaan näille vinkeille yhteistä? Näitä noudattamalla kirjoitat sähköpostin, jonka vastaanottaja kokee, että olet käyttänyt aikaa kirjoittaaksesi viestin juuri hänelle. Viestin, joka on helppo ymmärtää, josta on hyötyä, ja johon on myös kiva vastata.

/Riikka

arne_jakobsen

Minne kuluvat päivät – Testasin viikon ajan

 

Päivät ja viikot vilahtavat ohitse huomaamatta. Pari viikkoa sitten suunnittelemani viikkolehden tilaus on edelleen perumatta, eikä pyykkikoriin päätynyt käsinpesua vaatinut neule ole vieläkään pessyt itse itseään. Minne kuluvat päivät, huomaan ajattelevani tämän tästä. Töissä käyn arkena päivittäin, mutta vapaa-ajalla teen aina jotakin muuta kuin tuijotan kattoa – miksi silti tuntuu, että tunnit loppuvat kesken?

Päätin kokeilla viikon ajan kaiken kirjaamista: kirjoitin parhaani mukaan ylös kaikki ne asiat, mitä teen päivän aikana.

Varoitan jo etukäteen, että tästä tulee pitkä kirjoitus, mutta jos ajatukset ajanhallinnasta arjessa kiinnostavat, kannattaa jatkaa eteenpäin.

Kirjasin ylös tekemisiäni maanantaiaamusta sunnuntai-iltaan, eli viikosta jäi uupumaan yksi yö – tunteja kertyi yhteensä siis noin 160. Oman tekemisten raportointi oli yllättävän haastavaa, varsinkin viikonloppuisin, kun päivällä ei ollut niin selkeää rytmiä.

Viikon päätteeksi, kun lopputulos oli selvillä,  laskin muistiinpanojen pohjalta laskelmia siitä, mihin aikaa on kulunut, ikään kuin ajatusten herättelemiseksi.

Viikon aikana nukuin noin 48 tuntia. Hyvä niin, uni on tärkeää. Töitä painoin reippaat 40 tuntia. Se on himpun verran ylitöiden puolelle, mutta ei kuitenkaan pahasti. Testiviikolla töiden osuus oli siis melko linjassa sen kanssa, mitä sen tulisi ollakin. Ystävien kanssa vietin aikaa kuusi tuntia. Kohtalainen luku sekin. Parisuhdeajan laskeminen on haastavampaa (koska jokainen samassa taloudessa vietetty minuutti ei ole välttämättä läsnäolevaa parisuhdeaikaa 😉). Puhelimen kanssa vietetty aika hirvitti jo etukäteen – karkea arvio älylaiteajasta keikkuu kymmenen tunnin huitteilla. Tämä on jotakin, mistä voisi ehdottomasti karsia minuutteja pois. Näiden tuntien jälkeen jäljelle jäi vielä noin 50 tuntia sitä kaikkea muuta sekalaista, kuten junassa tai autossa istumista, syömistä, telkkaria, kodin hoitoa, mitä milloinkin.

 

Hain viikon ajalta tiettyjä poimintoja (uni, työ, ystävät, parisuhde, älypuhelin) koska on tärkeä tiedostaa, kuinka paljon tunteja on käytettävä voidakseen fyysisesti hyvin (esim. uni), kuinka paljon tunteja kuluu väistämättä velvollisuuksien hoitoon (esim. työ), ja kuinka arjessa tulisi muistaa joka viikko ne kaikkein tärkeimmät ihmiset (perhe, ystävät). En usko, että kaikki aika tulisi käyttää aina mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi, mutta siihen uskon, että ajalle ei kannata sokaistua. Omassa elämässäni on paljon hyvää, ja välillä ahdistun ajatuksesta, että kulutan liikaa aikaa vääriin asioihin. Kuten siihen puhelimeen.

Olen iloinen siitä, että tein tämän testin. Sama ihmetys siitä, miten vaikkapa viikonloppu on niin hetkessä ohi, oli helpompi ymmärtää, kun sitä mietti vähän analyyttisemmin. Samalla sain myös ideoita siitä, millaisista opituista tavoista voisi oikeasti pyrkiä eroon tai millaisin keinoin voisi oppia tekemään asioita vähän eri tavalla.

En tarkoita, että kaikki maailman tunnit tulisi hyödyntää aina viimeistä sekuntia myöten pelkkään hyödylliseen tekemiseen. Netflixillä ja joutilaana ololla on oma tärkeä paikkansa päivissä, ainakin minulle, joka tarvitsen joka päivään pienen hetken ihan pelkkää rauhassa oloa. Toisaalta toivon, että saisin joka päivä edes muutamia konkreettisia ja hyödyllisiä asioita tehdyksi. Mutta mikä on sopiva tasapaino?

Ehkä tähän väliin on hyvä avata mun viikon tekemiset parin viikon takaa. Täältä pesee!

Maanantai

  • Herätys 7:00. En ole heti aamusta parhaimmillani, mutta en toisaalta varaa ikinä aamuihin kovin paljon aikaa. Aikaa on juuri ja juuri sen verran, että ehdin käymään vessassa, ruokkimaan kissan, valitsemaan ja pukemaan vaatteet, keittämään junamatkalle mukaan lämmintä termariin, tekemään pikameikin, ja kasaamaan paniikkiaamiaisen automatkalla syötäväksi.
  • Junalle 7:45. Toinen R heittää mut joka aamu juna-asemalle. Lähden kohti Turkua usein jo seitsemän junalla, mutta toisinaan myös näin kahdeksalta.
  • Junassa 8:00–8:35. Junassa käyn läpi omia blogijuttuja ja juon termarimehuani.
  • Turussa kävelen asemalta toimistolle kymmenisen minuuttia ja olen toimistolla vähän vaille 9:00.
  • 9:00–11:20 töitä.
  • 11:20–12.15 lounas lähiravintolassa. Lounastaukoni kestää lähes joka päivä noin tunnin verran. Pidän usein lounasaikaan tietoisesti pidemmän tauon, vaikka eipä lounasravintolassa ehdi juuri tuntia nopeammassa ajassa käymään.
  • 12:15-14:15 töitä
  • 14:15-14.35 mehutauko ☺️
  • 16:40 töiden lopetus ja treffit ystävän kanssa kahvilassa
  • 18:30 junaan ja kohti kotia. Junassa kännykän pläräämistä.
  • 19:00 Salossa, toinen R hakee mut joka arkipäivä kotiin.
  • 19:15 kotona, päivällinen
  • 19:30-20:00 ulkoilu
  • 20–21 telkkaria – Maajussille morsian! 🙊
  • 21-22 kännykän  selailua ja blogisuunnitelmia
  • 22:00 suihku
  • 22:30 nukkumaan – vessa, hampaiden pesu, lukemista, YouTubea.
  • 23:15 oikeasti nukkumaan

😴Uniaika 7:30 😴

junassa'

Tiistai

  • Herätys 6:45. Vietän etäpäivän.
  • Torkuttamista ja kännykän selaamista, kunnes lopulta ylös.
  • 7:30 vessa, hampaat, naama, korvat, vaatteet päälle, aamupalaa, kuumaa juomaa.
  • 7:50 läppärille, eli töiden pariin.
  • Kokeilen Brain focus -sovellusta, jossa tehdään töitä 25 minuuttia, pidetään 5 min tauko ja jatketaan tällä vuorottelulla. Kyseessä on Pomodoro-tekniikka. 25 minuutin välein pidetyt tauot hyödynnän keittämällä teetä, käymällä vessassa, tyhjentämällä tiskaria. Hyvä puoli tässä tekniikassa on se, että tauoille ”herätetään”, eli ei vahingossakaan jumitu paikoilleen tuntikausiksi.
  • 11:35  Lounastauko
  • 12:30 Takaisin töiden pariin, jatkaen Pomodoro-tekniikalla.
  • 17:00 vasta nyt läppäri kiinni.
  • 17–18:00 ruokailua ja sekalaista kodinhoitoa
  • 18–19:00 oman talouden hallintaa, eli raha-asioita ja budjetteja.
  • 19–20:30 IG Stories – pitkän tarinan teko omaan feediin (huh mikä aikasyöppö!)
  • 20:30 telkkaria ja omaa blogia
  • 21:00 Ensitreffit alttarilla telkkarista
  • 22:30 kohti iltatoimia, podcastia sängyssä
  • 23:00 nukkumaan

😴Uniaika 7:20 😴

lounasta

Keskiviikko
  • Herätys 6:20. Myös tänään etäpäivä.
  • Sängystä ylös 7:20. Aamujutut tuttuun tapaan.
  • 8:00 töiden aloitus
  • 12:00–12:30 lounastauko
  • 15:30 asti töitä
  • 15:30 pyörällä kaupungille
  • 16:00–17:30 ystävän kanssa kahvilla
  • 17:30 kaupassa ja postissa käynti
  • 18:15 kotona
  • 18:45–19:30 iltakävelyllä toisen R:n kanssa
  • 19.30–22:30 omaa blogia, telkkaria, somea.
  • 22:30–23 iltatoimia ja nukkumaan

😴Uniaika 7:00 😴

Torstai
  • 6:00 Herätys
  • 6:40 Junalle
  • 7:00 junassa:  aamupalaa, Instagramia, laskujen maksua
  • 7:40 kävely töihin
  • 8:00 toimistolla. Töitä…
  • 11:45 lounaalle
  • 12:45 takaisin työn pariin
  • 17:00 asti töitä,  junalle.
  • 17:18–18 junassa Saloon
  • 18:00 kotiin ja illallista
  • I on meillä käymässä, klo 19 lähden viemään I:tä kotiin ja R:ää treeneihin
  • 19:45 takaisin kotona: blogia, iltapalaa
  • 21:30 R:n hakeminen treeneistä
  • 22:00 iltapalaa ja telkkaria
  • 23:00 nukkumaan

😴Uniaika 7:20 😴

Perjantai
  • 6:20 ylös ja aamurutiinit. Etäpäivä, mutta vien R:n töihin autolla, jotta saan auton päiväksi käyttöön.
  • 7:10 kotona, kuvien ottamista ulkona
  • 7:40 töiden pariin
  • töitätöitätöitä
  • 13:00 vasta nyt lounas
  • töitätöitätöitä
  • 17:00 töiden lopetus
  • 17:15 kauppaan ja kaupungille
  • 18:45 kotona. Telkkaria, blogia, ruokaa, loikoilua
  • 23:15 Haen toisen R:n saunaillasta
  • 23:30 Sohvaperunat Areenasta
  • n. 01:00 nukkumaan

😴Uniaika 8:30 😴

omenapiirakkaa

Lauantai
  • 9:30 herätys
  • 10:00 aamupala
  • 11:00 siivoilua
  • 12:00 omenapiirakan teko, ruoan laittoa, lounas
  • ..jotain.. 😃
  • 16:00–19:00 ulkovarastojen siivousta. Sain hullun siivousinspiraation!
  • 19:00 leffa ja olut.
  • 22:00 aivan poikki, nukkumaan.

😴Uniaika 10:00 😴

aamupalalla

Sunnuntai
  • 8:00  herätys
  • 9:00 aamupala
  • 10:15 autolla kohti Alastaroa
  • 11:30 Perillä
  • 12:00–15:00 perunamaalla ystävien ja perheen kesken
  • 15:00–17:30 vanhempien luona kylässä
  • 17:30-19 ajomatka takaisin kotiin
  • 19:00 telkkaria, Instaa, blogijuttuja, iltapalaa, suihkua
  • 22:30 nukkumaan

Nämä luettuani oivalsin heti monta tärkeää asiaa:

  • Viikolla pitää nukkua  vähintään seitsemän tuntia, jotta viikonloppuna ei olisi niin poikki tai aamut venyisi kovin pitkiksi. Toisaalta nautin siitä, jos aamulla saa nukkua kuuden sijaan vaikka kahdeksaan, mutta jos nukkuu ysiin tai pidempään, tulee se fiilis, että vapaa-aika menee hukkaan. 🤔
  • Arkiaamut ovat mulla tosi kiireisiä, mutta mulla ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa: aloittaa työt myöhemmin (mitä en halua) tai nousta puoli kuudelta aamulla (mitä en halua). Hah… Kiireisiä aamuja voi helpottaa sillä, että pakkaa laukun jo illalla, valitsee tulevan päivän vaatteet valmiiksi jo illalla, ja voisihan sen aamupalankin tehdä jo illalla valmiiksi. Tämän voisi yrittää ottaa tavaksi.
  • Joka päivä pitäisi ulkoilla, ihan joka päivä. Varsinkin silloin kuin tekee etäpäivän. Ulkoilu puolison kanssa on samalla myös sitä kuuluisaa parisuhdeaikaa: sen aikana voi käydä päivän kuulumiset läpi, ja ainakin tulee oltua ilman niitä puhelimia.
  • Junassa matkustaminen on hyvää aikaa Netflixille, YouTubelle ja muulle vastaavalle, podcastit taas loistavia kävelymatkojen lisäksi arkiaskareiden teossa tai automatkoilla kuunneltavaksi.
  • Ylläri ylläri: kännykkä pitäisi laskea useammin pöydälle. Älylaitteet ovat ehdottomasti suurin aikasyöppöni. Pitäisi myös tehdä periaatepäätös, etten ota puhelinta ollenkaan sängyn lähettyville – silloin sitä ei tulisi katsottua viimeiseksi illalla ja ekaksi aamulla. Mulla ei useimmiten ole edes herätystä puhelimessa, koska mun mies on meidän herätysvastaava. 🙈Ehkä joku vieroitushoito olisi muutenkin paikallaan. En pidä itseäni ihan pahimpana puhelinaddiktina, mutta käytän sitä omasta mielestäni silti liikaa, kun parempaakin tekemistä olisi.
  • Mulle telkkariin ja Netflixiin käytetty aika on ihan ok, kunhan niihinkään ei mene ihan tuhottomasti aikaa. Jos mulla on vapaa viikonloppu, kuulostaa neljän tunnin sarjamaratoni ihanalta ajatukselta. 😃Arkisin vaan pitäisi tehdä kaikkea muutakin, joten silloin sen tulisi pysyä 1-2 tunnissa.
  • En pidä erityisemmin ruoanlaitosta, siksi ruoanvalmistus pari kertaa viikossa on sopivin vaihtoehto. Toisaalta myös ruoanlaitossa voi yhdistää kaksi asiaa yhteen: yhteisen ajan puolison kanssa ja ruoanvalmistuksen.  Kunhan ei ala tappelemaan ruoanlaittotekniikoista. ☺️

illalla

Viikon ajan pidetty päiväkirja sai itseni ajattelemaan sitä, mitä oikeasti haluan tehdä, mitä asioita taas voisin vähentää ja mitä tulen tehneeksi ehkä vain rutiininomaisesti. Elän itse aika suunnitelmallisesti, eli aamulla ovesta lähtiessä tahdon tietää suurin piirtein mitä se päivä tuo tullessaan. Haluan myös arvioida, mihin aikaan olen takaisin kotona, sillä kotona vietetty aika on minulle tosi tärkeää palautumisen kannalta. Välimatkojen takia en yleensä mene edestakaisin Turku-Salo-väliä moneen kertaan päivän aikana, koska se ei ole ajankäytön kannalta kovin järkevää.

Ajankäytön päiväkirja sai myös pohtimaan, millaisilla pienillä muutoksilla voin vaikuttaa arjen sujuvuuteen ja siihen, mikä on ehkä vain rutiiniksi muodostunut tapa. Esimerkiksi arkiaamujen osalta voin helpottaa kiirettä tekemällä asioita mahdollisimman valmiiksi jo illalla. Puhelimen käyttöä voin vähentää jättämällä sen illaksi olohuoneeseen yöpöydän sijaan.

Suunnitelmallisuuden vuoksi itselleni sopii mainiosti myös erilaisten listojen teko: kun teen to do -listan jokaisen työaamun aluksi, miksen voisi tehdä sellaista myös vapaa-ajalle? Tässä on toki tärkeää muistaa, että vapaa-ajalle pitää jättää myös niitä vapaita hetkiä, jottei arjesta tule pelkkää suorittamista. Lista voi olla kuitenkin vaikka viikkokohtainen, eli päättää sunnuntaina, mitä asioita haluaa seuraavan viikon aikana saada aikaiseksi. Se voi olla mitä tahansa parturin varaamisesta imurointiin, pyykinpesuun, ystävälle soittamiseen tai parisuhdeajan järjestämiseen. Jos viikkolistalle kertyy vaikkapa seitsemän asiaa, voi niistä valita joka päivälle yhden – ja aloittaa siitä mahdollisesti epämieluisammasta, jotta se on heti pois viikkojärjestyksestä.

Elämä on liian lyhyt siihen, että tekisimme vain rutiinin takia joitain sellaisia asioita päivästä toiseen, joita emme oikeasti halua tehdä.  Tottakai tietyt velvollisuudet ovat sellaisia, jotka on vain pakko hoitaa, mutta toisaalta elämään saattaa  sisältyä paljon sellaista juttuja, jota tekee vain tottumuksen vuoksi. Kannattaa siis tutkiskella itseään ja panna merkille, koska jokin asia tuntuu ikävältä, stressaavalta tai ahdistavalta, ja pohtia voisiko tuon tehtävän tehdä jollakin muulla tavalla.

perunapellolla

Itse huomasin viikon päätteeksi, miten rauhoittavaa ja rentouttavaa olikaan kyykkiä perunapellon laidalla kauniissa syysilmassa noukkimassa perunoita maasta. Ymmärsin entistä paremmin, että luonnossa vietetty aika ja omasta työstä täysin poikkeavat askareet ovat ensiarvoisen tärkeää vastapainoa. Oivallus itsestä voi piillä siis missä vain – vaikka perunapellolla.

Ihanaa sunnuntaita!

/Riikka