Aihearkisto: Askartelu

Kohti joulua, osa 2: joulukalenterin askartelu

Innostuin tänä vuonna askartelemaan joulukalenterin. Ajatus vuodesta toiseen kestävästä kalenterista on ollut mielessä jo pitkään, mutta syystä tai toisesta en ole aiempina jouluina tehnyt sellaista. Nyt kalenteri on kuitenkin valmis!

Selailin netistä erilaisia vaihtoehtoja ja päädyin lopulta pienistä lasipurkeista tehtyyn joulukuuseen, jonka ulkonäköä voi varioida vapaasti omannäköisekseen ja jonka voi myös täyttää vapaasti erilaisilla namusilla tai muilla yllätyksillä. Tästä kalenterista on  toivon mukaan iloa vielä vuosienkin päästä.

Joulukalenteriin tarvitset:

  • 24 pientä lasipurkkia kansineen (esim. pilttipurkit)
  • akryylimaalia kansien maalaamiseen (esim. valkoista) + sivellin
  • numerotarrat 1-24
  • blingbling-tarroja tai muita koristeita
  • lasiliimaa, kuumaliimaa tai pikaliimaa purkkien kiinnittämiseen toisiinsa
  • ja tietysti tärkeimmät, eli joulukalenterin yllätykset :)

Melko pieniin jää tämän kalenterin kustannukset, varsinkin jos nurkista sattuu löytymään pilttipurkkeja. Myös kalenterin teko onnistuu melko vaivatta, joten tämän tekemiseen ei  tarvitse uhrata paria arki-iltaa enempää. Kannattaa kuitenkin jakaa työvaiheet vaikka kahdelle eri päivälle, jotta maalit ehtivät kuivua kunnolla

Tässä ohjeet kalenterin tekoon:

itse_tehty_joulukalenteri06

Ensimmäiseksi lasipurkit pitää tyhjentää ja pestä. Meillä ei näitä pilttipurkkeja luonnostaan kerry, joten ostin näitä kasan kaupasta, tyhjensin, ja laitoin soseet pakkaseen. Niistä saa oikein mainioita kakuntäytteitä sitten kun sellaisille on tarvetta.

Laitoin tyhjät purkit hetkeksi likoamaan kuumaan saippuaveteen, mutta pilttipurkkien etiketit on liimattu vain saumakohdasta, joten ne saa todella helposti irtoamaan.

itse_tehty_joulukalenteri05

Huolellisen pesun ja kuivatuksen jälkeen maalasin purkkien kannet valkoiseksi. Tähän hyvä vaihtoehto on esimerkiksi akryylimaali, joka jämähtää kanteen kiinni mukavasti ja peittää pohjan vaivattomasti. Kannet kannattaa maalata kahdesti tai jopa kolmesti, jotta pinnasta tulee tasaisen värinen. Itse pidin maalauskierrosten välissä päivän tauon, mutta paljon lyhyempikin aika riittää. Kannattaa kuitenkin varmistaa, että maali kuivahtaa kunnolla ennen toisen kierroksen levittämistä. Toinen vaihtoehto kansien maalaamiseen (varmasti myös nopeampi) on spray-maali.

itse_tehty_joulukalenteri04
itse_tehty_joulukalenteri03

Kun kansien pinta oli kauniin valkoinen, liimasin päälle Sinooperista löytyneet numerotarrat sekä glittertarroja koristeeksi. Sen jälkeen vuorossa olikin koko kalenterin teon haastavin osuus, kuusen kasaan kokoaminen.

itse_tehty_joulukalenteri02

Aluksi hahmottelin kuusen mallin: kolme purkkia alas kuusen ”jalaksi”, sen jälkeen päälle kuusi purkkia vieritysten, näiden päälle viisi, sen jälkeen neljä ja niin edelleen. Aloitin liimauksen jalasta ja etenin ylöspäin taso kerrallaan. Kun yksittäiset kerrokset oli liimattu valmiiksi, aloin yhdistää kerroksia toisiinsa yrittäen etsiä jokaiselle purkille liitoskohdan yllä ja alla olevista purkeista. Itse käytin liimaamiseen pikaliimaa, mutta suosittelen muille jotakin toista vaihtoehtoa; joko selvästi lasille tarkoitettua liimaa tai kuumaliimaa. Niiden avulla kiinnitys on ehkä helpompaa, oma liimani ei jämähtänyt lasiin tarpeeksi hyvin kiinni.

Koska en lopultakaan saanut kokonaisuutta pysymään täysin kasassa, otin avuksi jesarin ja vedin koko kuusen reunoilta kasaan sen kanssa. :D Koska tämä ei ole se esteettisin vaihtoehto, ajattelin käydä ostamassa vielä leveää silkkinauhaa, jolla peitän jesarin näkyviltä. Onhan hopeakin toki joulun väri… Vähän ikävältä se kuitenkin sivusta katsottuna näyttää. :’D

itse_tehty_joulukalenteri01

Kun kuusi on valmis ja kasassa, puuttuu siitä enää täytteet. Pilttipurkin sisään mahtuu useampia namuja tai vaikka ehdotuksia yhteisen vapaa-ajan viettoon.

En muuten suinkaan keksinyt tätä ideaa omasta hatusta vaan Facebook-ryhmästä, mistä on aiemminkin löytynyt jo lukuisia vinkkejä askarteluihin. Tämä on ensimmäinen itse, omin kätösin tekemäni kalenteri ikinä, ja tuota jesaria lukuunottamatta olen kyllä tyytyväinen lopputulokseen. Millaisia joulukalentereita teillä on odottamassa luukkujen avaamista?

/Riikka

Askartelua bonuslapsen kanssa vol. 2: viikonloppu kuvina

Tänä viikonloppuna taiteiltiin jälleen bonuslapsen kanssa. Yritin kysellä jo etukäteen, mikä tällä kertaa voisi olla askastelun aiheena. Suurin into kivien koristeluun oli laskenut, ja ainut todellista kiinnostusta herättävä juttu olisi ollut  joustavan hiuspannan tekeminen. Ompelujuttuihin en kuitenkaan vielä toistaiseksi uskaltanut lähteä.

Lopputuloksena oli vapaat kädet akvarellivärien kanssa, jotka jo viime askartelua varten ostin. Lisäksi kävin eilen ostamassa Tigerista väripaletin ja muutamia siveltimiä, jotta väreillä pääsisi tekemään vähän tarkempaakin työtä.

akvarellimaalausta

Tuo Tigerin välipaletti oli oikeastaan tosi kätevä. Eipä tarvitse sutata värien kanssa pahvipalojen päällä, väripaikat eivät sekoitu keskenään, ja lopuksi värit voi putsata pois.

Maalasimme molemmat useita kuvia. Ensimmäiseksi teimme syksyiset puut, näitä oli kuulemma maalattu koulussakin. Joka puolella on nyt värikkäitä vaahteroita, ja niistä saikin paljon inspiraatiota tähän aiheeseen.

Taiteilussa on ehdottomasti parasta se, että samasta aiheesta syntyvä maalaus on aina erilainen, jokaisella taiteilijalla. Bonus sanoi lähes jokaisen maalauksen kohdalla, että sun on kyllä paljon hienompi, mutta sanoin, että ei, meidän teokset on vaan erilaiset, erilaisia tulkintoja samasta aiheesta. Taiteilijan vapaus, nääs.

akvarellimaalausta02

Paperille syntyi lopulta myös paljon muuta tähän viikonloppuun liittyvää, kuten ajatukset tivolissa käynnistä. Itse maalasin tietysti myös mustan kissan, kuten aina. Piirsin jo pienenä paljon kissoja.

akvarellimaalausta04

Maalaaminen on kyllä oikeasti tosi kivaa, vähän samalla tavalla kuin värittäminen tai rikkaruohojen kitkeminen. Ei tarvitse ajatella mitään, antaa vaan siveltimen tehdä työt.

Tsemppiä tulevaan viikkoon!

/Riikka

akvarellivaalauksia

Askartelua bonuslapsen kanssa vol.1: syysketut

Kuten osa lukijoista tietääkin, olen äitipuoli 7-vuotiaalle tytölle. (tosin en pidä tuosta äitipuoli-nimestä, mutta parempaa nimeä odotellessa). Olen ollut toisen R:n kanssa pian jo kaksi vuotta, ja lähes yhtä kauan olen tuntenut tietysti myös hänen tyttärensä. Hän, kutsuttakoon häntä nyt vaikka bonukseksi, on meillä vain joka toinen viikonloppu sekä yleensä yhden illan viikossa, ei siis esimerkiksi viikko-viikko systeemillä, kuten monissa uusioperheissä.

Äitipuolena olemiseen liittyy paljonkin erilaisia omaa tunne-elämää myllertäviä asioita, mutta yksi käytännön haaste on se, että minun on vaikea välillä keksiä tekemistä bonuslapsen kanssa. Siis sellaista luontevaa tekemistä, mistä molemmat tykkäisivät.

Olen aina kokenut olevani surkea lasten kanssa. Olen itse kuopus, eli minulla ei ole ikinä ollut pikkusisaruksia, joita hoivata. Perhepiirissä tai vaikka serkkujen joukossa ei sen liiemmin ollut nuorempia, vaan olin itse yleensä se kaikkien nuorin. Iän karttuessakaan en hakeutunut lasten pariin sen enempää työelämässä kuin vapaa-ajalla. Lasten kanssa seurustelu on ollut itselleni aina jotenkin vähän luonnotonta, ja okei –  tylsää. Jotenkin olen itse aina kokenut, ettei mulla ole lapsille annettavaa, kun en ole mikään hauskuuttaja ja muutenkin usein se, joka kaipaa niitä rauhallisia hetkiä ilman hälinää. Ei siis ehkä se helpoin yhtälö lapsen kanssa, joka taas on erittäin sosiaalinen, puhelias ja haluaisi tehdä paljon asioita yhdessä.

Luonnollisesti en halua kuitenkaan olla moukka. Toivon, että olisin bonuslapselle se kiva aikuinen, enkä ainakaan se pelätty, paha äitipuoli. Siksi päätin kokeilla meille yhteistä kahden hengen askartelukerhoa (isäkin otetaan mukaan, jos suostuu). Toivon, että tämä on se juttu, josta me molemmat voidaan innostua ja joka on sellainen ”meidän juttu”. Tykkään askastelusta ja näpertelystä (olihan taideaineet peruskoulussa aina niitä parhaita tunteja), mutta aikuisena se usein jää näennäisesti tärkeämpien asioiden jalkoihin. Bonus taas on usein kysynyt, että voitaisiinko taiteilla jotain, joten voilà, tässä meille loistava ajankulu.

Viime kerralla askarteimme maitopurkeista kynätelineet, tälla kertaa vessapaperirullista kettuja.

Yritän etsiä netistä sekä helposti toteutettavia että edullisia askarteluideoita. Kettuihin ei tarvinnut muuta kuin kasan vessapaperirullien hylsyjä, mustan tussin ja akryylivärit (muutkin värit toiminevat).

askartelu_kettu06

Toteutus on tosi helppo. Ensin vessapaperirullasta taitetaan päät sisään niin, että niistä muodostuu ketulle korvat. Sen jälkeen saakin taiteilla oman vision mukaan. Arkyyliväreillä pahviin sai heti tosi hyvän pigmentin.

askartelu_kettu05

Jos haluat tehdä tarkkaa työtä, ota avuksi jämäkkä sivellin. Me maalattiin ketut vain sormia apuna käyttäen, mutta hauskannäköisiä ketuista tuli näinkin, varmasti ainakin persoonallisia. Lopuksi kun väri on kuivunut, ketulle piirretään silmät, nenä ja muita yksityiskohtia paksulla mustalla tussilla.

askartelu_kettu04

askartelu_kettu02

Mä innostuin askartelemaan jopa kolme kettua, kolmannen jo siinä vaiheessa, kun muut olivat jo lopettaneet. :D Yksi mun ketuista muistutti enemmän pöllöä, joten oli pakko testata vielä kolmatta saisinko siitä kunnon otuksen… Ehkä en, mutta ainakin nämä ovat kaikki uniikkeja!

Kuivuttuaan ketut pääsivät meidän takan päälle lämmittelemään. Sieltä niiden kelpaa katsella syksyn saapumista.

Lämpöistä viikkoa kaikille!

/Riikka

askartelu_kettu01