Aihearkisto: Kissa

Kissan elämää ja elämää kissan kanssa

Niin kauan kuin muistan, on elämääni kuulunut kissa. Jo silloin kun synnyin, meillä oli kotona musta Söpö-kissa. Söpö oli minua vuotta vanhempi, ja eli tosi pitkän elämän, aina siihen asti kun olin itsekin jo yläasteella.

Söpö ei jäänyt suinkaan ainoaksi kissaksi, vaan jo sen aikana kotonamme asusti välillä muitakin kissoja. Asuimme maalla rauhallisella paikalla, minne eksyi metsän siimeksistä milloin mitäkin eläimiä, silloin tällöin myös muiden hylkäämiä kesäkissoja tai hurjia villikissoja. Osa kissatuttavuuksista jäi lyhyeksi, mutta oikeastaan niin kauan kunnes muutin kotoa pois, meillä oli kissa. Myös kotoa muutettuani kissoja on riittänyt, mutta niiden kanssa on tietysti tullut touhuttua vain silloin, kun on muutenkin käynyt kotiseuduilla pistäytymässä.

Pitkän kissahistorian  vuoksi oman kissan hankinta oli lopulta aika nopea päätös. Tiesin jo valmiiksi, mitä kissa vaatii. Uutta oli vain se, että tulisin tällä kertaa kasvattamaan kissan kerrostalossa. Tähän asti kaikki kissat kun olivat saaneet painella päivät pitkät vapaina ja yötkin mennä hiiriä saalistaen. Tämä seikka on välillä aiheuttanut pientä ahdistustakin: tavallinen maatiaskissa valjaissa kiinni on edelleen omaan silmään vähän surullinen näky, ja oma asuntokin on aika pieni kissan seikkailuja ja juoksukohtauksia varten. Toisaalta oma kissani on tottunut näihin olosuhteisiin pienestä pitäen.

Upi09

Mutta takaisin kissan hankintaan. Aloin selailla kissanmyynti-ilmoituksia viime vuoden loppupuolella, eikä mennyt kauaakaan, kun löysin kohtuuhintaisen ja luotettavalta vaikuttavan ilmoituksen, jossa myytiin mustaa luovutusikäistä maatiaiskissaa. Sain tämän yksilön lopulta vähän tuurin kautta – se oli menossa jo toiseen kotiin, kunnes kaupat olikin peruttu, ja kisu jäi vaille kotia. Kävin moikkaamassa pientä rääpälettä kasvattajan luona, ja siellä se raukka kyhjötti: pentueen viimeisimpänä, yksinäisenä ja surkeana mustana kasana. Mustan kiiltävän turkin seasta erottui ainoastaan pallona kiiltävät silmät. Kymmenen minuuttia myöhemmin olin sopinut Upin noutoajan muutaman päivän päähän.

Upi04
Musta pantteri.

Kissa on siitä helppo lemmikki, että sen ylläpitoon ei tarvitse oikeastaan muuta kuin ruokaa, hiekkalaatikon ja kodin, jossa on paitsi turvallisia paikkoja että virikkeitä leikkimiseen. Alku on silti aina hankala: Upi kyhjötti pari ensimmäistä päivää enimmäkseen TV-tason takana. Mitä niihin virikkeisiin tulee, niin oman kokemuksen mukaan paras leikittäjä on oikea ihminen. Itse ostin kiipeilypuun (jossa Upi on kiitettävästi sekä kiipeillyt, nukkunut että terottanut kynsiään) ja muutamia leluja, mutta parhaat leikkikalut ovat silti usein jotakin jota kertyy nurkkiin tavallisessa elämässä: suklaalevyn foliopaperit, lahjanarut, Kinder-munan muovipallot. Kalliisiin leikkikaluihin ei siis kannata panostaa, vaan siihen, että viettää lemmikin kanssa itse aikaa.

Upi01
Myös elävät kukat ovat erityisen mukavia pureksia ja vetää perässään.

Vaikka kissa on hyvin itsenäinen eläin, kaipaa sekin seuraa ja huolenpitoa. Upi on sylikissa, joka vaatii rapsutteluja ja paijaamista: jos ei itse ymmärrä antaa huomiota, se tulee hakemaan sen vaikka väkisin. Upi on silti paljon yksin, olenhan kaikki arkipäivät töissä ja joskus yönkin poissa. Olen kuitenkin pitänyt ehdottomana sääntönä, että vuorokausi on maksimiaika, mitä Upi saa olla yksin.

Upi06
Upin lempipaikka varsinkin pentuvaiheessa.

Upi on kaikista kissoistani ehkä se sosiaalisin. Urhon kiintymys on välillä jopa huvittavaa, sillä se ei ainakaan vielä oikein viihdy omissa oloissaan, jos samassa asunnossa on joku muu paikalla. Upi tunkee usein erityisesti omaan syliini (tai naamalle), haistelee aina kaikki vieraat laukkuineen ja kenkineen ja seuraa minua välillä jopa rasittavuuteen asti pitkin nurkkia. Kun päivän päätteeksi nousen parvelle nukkumaan, Upi jää pää kenossa katselemaan sohvan selkänojalle ja tuijottaa korvat pystyssä kunnes hiljenen. Sitten se asettuu itse jonnekin lämpimään paikkaan käärölle (tai aloittaa öiset seikkailunsa – ja minä laitan korvatulpat korviin).

Upi03
Ensimmäisiä ulkoilukertoja, häntä jalkojen välissä.

Upi viihtyy hyvin eri-ikäisten ihmisten seurassa, myös lasten, ehkä siitä johtuen, että se on tottunut siihen alusta asti. Upi on tottunut myös matkustamaan kopassa, vaikka se sitä nykyään inhoaakin. Koppaan huokuttelu on yhtä taistelua. Mutta kukapa ahtaassa tilassa viihtyisikään? Juna on Upin mielestä yksi pirun keksintö, auto on siihen verrattuna huomattavasti mukavampi vaihetoehto. 

Upi05
Miksi kissat tykkää mennä pöydillä?

Olen aika lässy kissan kasvattaja, pitäisi olla tiukempi. Periaatteessa Upi ei saisi mennä pöydille, syödä kukkia tai tehdä muitakaan tuhmuuksia. Toisaalta kissan juoksevan veden juomista lavuaarista on vain niin hauska seurata, etten malta toruakaan. Ja välillä jään vain tuijottamaan, miten se kissa voi olla niin pitkä. Upi muuten viihtyy usein myös takajaloillaan, mikä on ehkä vähän outoa.

Upi07
Upi epämiellyttävän eläinlääkärikäynnin ja korvahuuhtelun jälkeen. Kuin uitettu rotta.

Upi08

Onhan välillä niitä hetkiä, kun ilman kissaa olisi helpompaa. Esimerkiksi silloin, kun haluaisi kutsua kissa-allergisen ystävän kylään. Tai kun on lähdössä  reissuun pidemmäksi aikaa, ja pitää etsiä joku kissavahdiksi. Tai kun haluaisi pitää kämpässä kukkia, mutta kissa repii maljakot nurin.

On se silti aika ihana.

Upi10

Urho tuli taloon

Luonani on asustanut nyt pari viikkoa tuollainen pieni musta pallero. Nimesin sen Urhoksi, jos se vaikka suostuisi seisomaan urhoollisesti mun rinnalla. Urho on ollut pääasiassa hirvittävän kiltti, mitä nyt pari kertaa on pissailtu väärään paikkaan. Esimerkiksi traakkipuun juurella on kauhean kiva pissiä. Tämä hassu kissa merkkaa reviiriään muutenkin ahkerasti, kauhea kaapiminen oman ruoka-astian vierellä. Olen yrittänyt sanoa, että se lihahyytelö ei ole oikein mun juttu.

IMG_3770
Kuva:MariH

urho03

IMG_3828
kuva: MariH
IMG_3842
Kuva: MariH

Urho on päivällä paikasta toiseen sinkoileva musta mörkö, illalla kehräävä lämpöpatteri. Ja kuten näette, Urho osaa nousta pystyyn ja heittää lungisti yläfemmat. Paras tyyppi!
urho02

urho04

urho01 Osan kuvista otti MariH.