Aihearkisto: Turku

Hyvää lounasta Turussa: Tiirikkala

Yksi työpaikkani sijainnin eduista on se, että voin halutessani vaikka joka päivä käydä Turun ravintoloissa lounaalla. Työpisteeni sijaitsee torin laidalla, joten joka paikkaan on keskustassa lyhyt matka. Käynkin lounaalla yleensä vähintään kaksi-kolme kertaa viikossa, ja lounaspaikkojen joukosta on vuosien saatossa löytynyt suosikkeja, joihin menen usein jopa tottumuksesta. Yritän silti pitää tuntosarvet hereillä myös uusia tuttavuuksia silmällä pitäen. Yksi tämän hetken uusista suosikeistani on Tiirikkala.

Tiirikkala01

Arvostan lounaassa eri asioita eri päivinä. Joskus on pakko saada lämmintä ruokaa. Silloin ei salaattilounas käy päinsä. Sushista en innostu ikinä, valmiiksi rakennetusta annoksesta buffetin sijaan hyvin usein. Tähän on kaksi syytä: a) ruoka on silloin keskimäärin parempaa ja ”selkeämpää” ja b) ruokaa ei ole yleensä liikaa. Olen myös kasvattanut ajan mittaan epäluuloisuuttani lounasruokia kohtaan, ravintolan lounas ja À la carte kun voivat olla täysin eri maailmoista. Siksi ilta-aikaan tunnetusti hyvä ravintola ei ole sitä välttämättä lounasaikaan. Toisinaan olen epäluuloinen buffaa kohtaan, sillä noutopöydät saattavat olla vähän epämääräisiä; kastikkeita, lisukkeita ja sooseja, joista ei oikein tiedä mitä niissä oikeasti on. Hyviäkin buffetteja toki löytyy. Olen joka tapauksessa huono annostelemaan ruokaa ja siksi suosin valmiita annoksia.

Lounaspaikka saa ekstrapisteitä kivasta ja rauhallisesta miljööstä, sellaisesta jossa kykenee oikeasti puhumaan rauhassa työkavereiden kanssa ilman jatkuvaa kakofoniaa tai sillit suolassa -meininkiä. Rauhallisen ja kauniin miljöön vuoksi lähden nykyään mielelläni Tiirikkalaan syömään.

Tiirikkala03

Tiirikkalan suosio vaihtelee päiväsaikaan laidasta laitaan. Tänään paikalla ei ollut heti yhdentoista jälkeen juuri ketään, muut ilmaantuivat vasta siinä vaiheessa, kun teimme itse jo lähtöä. Viime perjantaina paikka taas kuhisi ihmisiä, liki samoihin aikoihin kuin tänäänkin.

Tiirikkalan lounaslista koostuu useasta vaihtoehdosta, joista useimmat pysyvät listalla päivittäin samana: falafel-leipä, kaksi erilaista salaattia, purilainen lihalla tai vegenä.  Näiden lisäksi on päivän erikoinen, joka on mitä milloinkin.

Erityistä plussaa Tiirikkala saa lounaaseen sisältyvästä erikoiskahvista TAI haudutetusta teestä (sisältyvät aniharvoin lounashintaan ravintoloissa). Niin, ja pieni makeakin lounaaseen sisältyy. Kaikki tämä keskimäärin samalla hinnalla kuin pelkkä lounas lähes jokaisessa lounasravintolassa Turun keskustassa.

Tiirikkala02

Viime aikoina olen tykännyt kaikesta, mitä olen Tiirikkassa syönyt. Tänään söin avokadosalaatin, jota viime viikolla kuolasin kollegan lautaselta. Lounas niin kuin sen olla pitää: selkeä, raikkaita raaka-aineita sisältävä, ihanaa avokadoa, ihanaa fetaa, ihania pähkinöitä PALJON, focacciaa jonka pinnalla maistui ihanasti merisuola. Nam.

Tiirikkalasta on moneksi: työkaverini kehui juuri sunnuntaibrunssia, ruokaa saa toki lounaan ulkopuolellakin ja vitriinissä on makeita herkkuja moneen makuun ja ruokavalioon. Tai sitten Tiirikkalaan voi mennä lasilliselle ystävän kanssa ja nauttia live-musiikista (perjantaisin ja lauantaisin). Samaa kokonaiskattausta tarjoavia ravintoloita ei Turusta monia löydy.

/Riikka

http://www.tiirikkala.fi/

Tiirikkala04

Tiirikkala05

Turku kuvina vuonna 2016

Kuten useissa muissakin blogeissa, päätin minäkin muistella hiukan mennyttä vuotta. Aloin kahlata puhelimen kuvia vuoden alusta ja suosikkikuvia kertyi paljon – osa niistä puhtaasti maisemakuvia Turusta. Tässä siis Turku niin kuin sen itse näin vuonna 2016.

Tammikuu

20160105_132416

5. tammikuuta. Päästäänköhän näin talvisiin maisemiin heti tammikuussa tulevana vuonna? Vuosi sitten tammikuussa asuin vielä Tervahovinkadulla ja kuljin päivittäin työmatkan Aurajoen rantaa pitkin.

20160108_172802
8. tammikuuta

20160114_162158
14. tammikuuta

Helmikuu
20160204_080222

4. helmikuuta

20160216_164956_HDR

16. helmikuuta. Miten niin tähän mennessä kaikki kuvat ovat jokirannasta… Mutta onhan se jokiranta nyt helkkari soikoon vaan niin nätti Turussa. Itse en ole mikään valokuvataituri, jokirannasta vaan on helppo ottaa kauniita kuvia.

20160229_101524

29. helmikuuta. Turun rautatieasema ei ole kaupungin kaunein mesta, mutta silti tämä kuva päätyi suosikkikuvien joukkoon. Ehkä se on tuo kuvakulma, josta asemaa harvemmin tulee katsoneeksi?

Maaliskuu

20160302_182717

2. maaliskuuta. Hirvensalon pienen nyppylän alla harjoittelemassa laskettelua.

20160307_075319
7. maaliskuuta/ Aamulla meillä oli lunta…

20160307_184025
7. maaliskuuta/ …ja illalla näköjään vettä.

20160309_094029_HDR
9. maaliskuuta

20160322_080246

22. maaliskuuta. Aurajoessa oli lumoavan näköinen jääpeite

20160324_160112

24. maaliskuuta. Pääsiäistä ilmassa.

Huhtikuu

20160404_173921

4. huhtikuuta. Jätskikiska ja kukkaistutukset, varma lupaus keväästä.

20160407_210029

7. huhtikuuta. Turku laivan kannelta kuvattuna.

20160414_121812(1)

14. huhtikuuta. Turku ja Kauppatorin orvokit.

20160418_185839

18. huhtikuuta. Aivan liian harvoin päädyn kävelemään tunnelmallista Tuomaansillan ja Tuomiokirkkosillan välistä puusiltaa.

Toukokuu

20160503_1207073. toukokuuta

20160509_164848

9. toukokuuta. Café Ankka ja kirsikkapuut, yksi lempparipaikoista tämäkin.

20160510_170107_HDR

10. toukokuuta. Apteekkimuseon ja Qwenselin kahvilan seutu on mystisen rauhallinen paikka keskellä kaupunkia.

20160513_080445_HDR
13. toukokuuta

20160519_125852
19. toukokuuta

20160609_114631
9. kesäkuuta

20160614_074340

14. kesäkuuta. Yksi ehdottomista lempikuvistani koko vuodelta. Aikainen kesäaamu, hiljaisuus, jo lämmittävä aurinko, valonsäteet. Ah!

20160714_180541
14. heinäkuuta

20160717_160907

17. heinäkuuta. Ritariturnajaiset (tms.) Turun linnalla. En ole usein nähnyt tällaista väenpaljoutta Turun linnan luona, varsinkaan tuolla pienellä nyppylällä. Siksi näky on jotenkin erityinen.

(Elokuussa hajotin puhelimeni.)

20160912_122326

12 .syyskuuta. Puolalanpuiston talot <3

20160921_123618
21. syyskuuta

20160927_114527
27. syyskuuta

20161003_133654_HDR

3. lokakuuta. Tuomiokirkon tienoon taloja kauneimman ruskan aikaan. Silläkin uhalla että alan toistaa itseäni, niin tämä on myös yksi ehdottomista lempipaikoista Turussa! Vanhat puutalot, kivitalot, symppiskahvilat ja  rauhallinen ilmapiiri.

20161108_143937

8. marraskuuta. Marraskuu alkoi lumisissa merkeissä ja Turku kuvitteli aloittaneena talven.

20161125_122829

25. marraskuuta. Mutta eihän sitä iloa kauan kestänyt. Marraskuun lopulla oli ulkona taas syksy.

20161220_084444

20. joulukuuta. Myös joulu oli musta, mutta onneksi Turussa oli paljon kauniita jouluvaloja valaisemassa maisemaa.

20161222_122645

22. joulukuuta. Tuomiokirkon joulukuusi ja ruoho vihreänä, toimii se tämäkin.

Kuvia läpi selatessa huomasin, kuinka helposti slmä tottuu ympäristöönsä: kun vuodenaika on käsillä, sen kauneudelle sokeutuu. Kuinka raikkailta ja vehreiltä nuo kevät- ja kesäkuvat nyt näyttävätkään.

Kaikki kuvat ovat muuten muokkaamattomia. Pahoittelen siis, jos joissakin kuvissa horisontti on hiukan vinossa tai valoa vähäisesti – toisaalta Turku on näissä nyt aidoimmillaan.

Näen Turkua edelleen lähes päivittäin, mutta polut ovat muuttuneet vuoden kuluessa. Loppuvuodesta kävelin hyvin paljon Humalistonkatua päästä päähän, ja vielä alkuvuodesta tuttu reitti jokirannassa jäi vain erityistilanteita varten. En yleensä tee uudenvuodenlupauksia, mutta pyrkimys vartin-puolentunnin kävelylenkkeihin eri puolilla Turun keskustaa työpäivien lomassa ei olisi lainkaan hassumpi ajatus.

Kauniita kävelylenkkejä ja myötätuulia kaikille toivottaen vuonna 2017,

Riikka

Aboa Vetus & Ars Novan uutuus – M Kitchen & Café

Kävin viikonloppuna tutustumassa uudistuneen Aboa Vetus & Ars Novan ravintolaan, jossa uutena yrittäjänä aloitti Kauppahallista tuttu MBakery. Uutuusravintolan avajaiset olivat iloinen yllätys monestakin syystä: olen aina pitänyt museon aulatilaa todella viihtyisänä miljöönä, joten onneksi tiloissa on jatkossakin ravintola ja kahvila. Toisekseen oli ilo nähdä ystävän toiveiden toteutuvan, kun jo muutaman yrittäjävuoden jälkeen Katja pääsi Mikon kanssa avaamaan uutta ravintolaa, ja vielä tällaiseen paikkaan. Mahtavaa!

Olen kuullut monesta suunnasta huolestuneita kommentteja siitä, että oliko tämä nyt Jazzbrunssin loppu ja että mitähän saadaan tilalle.  Ei huolta: kaupungissa on edelleen Jazzbrunssi, uudistettu sellainen. Vaikka nimi jatkaa samaa perinnettä, on luvassa varmasti jotakin uutta ja vähän erilaista. Erilaista on esimerkiksi se, että brunssi on tästä eteenpäin sekä lauantaisin että sunnuntaisin. Lounasta saa  jatkossa sekä buffetista että valmiina annoksina, ja vitriinistä löytyy tietysti MBakeryn omia makeita ja suolaisia. Museon aulatila uusiutui selvästi myös ulkoiselta olemukseltaan: pintoja on maalattu ja ilmettä raikastettu.

mbakery01

mbakery05

mbakery02

Ainakin avajaisillan pöydän antimet lupasivat erinomaisen hyvää jatkon kannalta, joten brunssia ja lounasta pitää ehdottomasti päästä kokeilemaan! Kävikö joku muu avajaisissa viikonlopun aikana? :)

/Riikka

mbakery03

 

Turun Food Walk

Jo tovin takataskussa poltelleet Turku Food Walk-kortit tulivat käyttöön nyt elokuussa, kun vietimme synttäreitä edellisviikonloppuna Turussa.

Niille teistä, joille Food Walk on vielä ennestään tuntematon käsite: kyseessä on Turkuun jalkautettu ruokakävely. Karttaan on merkittynä yhdeksän Turun keskustasta löytyvää ravintolaa tai kahvilaa,  ja ajatuksena on valita näistä viisi itselleen mieluisinta vierailtavaksi. Kortti on käyttöönotosta alkaen voimassa kolme vuorokautta. Ravintoloiden annokset ovat ennalta määriteltyjä, mutta joukossa on sekä alku-, pää- että jälkiruokia. Food Walkin ravintoloissa ovat mukana tänä vuonna Brahen Kellari, Café Art, Cafe Brahe, Di Trevi, Grill It! Marina, Pinella, Sevilla, Smör ja Svarte Rudolf. Tarjolla olevat annokset voi tsekata tämän linkin kautta.  

Oma vinkkini Food Walkilla kulkeville : Annokset eivät ole maisteluannoksia, vaan pikemminkin pieniä pääruokia. Kannattaa siis ehdottomasti jakaa käyntikerrat suosiolla vähintään kahdelle tai jopa kolmelle päivälle.

Ensimmäinen omista kohteistamme oli  Di Trevi, josta alkaa hyvää vauhtia tulla yksi suosikeistani Turun ravintolamaailmassa. Kortti lupasi tapaslankun, jonka kuvittelin olevan lähinnä nälkää herättelevä alkupala. Saimme kuitenkin eteemme todella ruokaisan lankun, josta löytyi bruscettaa, kasa oliiveja, joukko pähkinöitä sekä vielä  ruhtinaallinen annos perunaa erittäin maukkaassa muodossa. Todella hyvä. Di Trevi jäi mieleen myös erityisen hyvästä cocktailistaan. Nam!

Seuraavaksi vuorossa oli Pinella, missä Food Walkin annos oli päivän jälkiruoka. Söimme Pinellassa myös pääruoan, mutta koska Di Trevin annos oli jo täyttänyt vatsaa aika mukavasti, päätin valita listalta jotain kevyttä.

Pinellan_salaatti

Nyt korvat tarkkana: jos menette joskus syömään Pinellaan, kannattaa kaikkeen muuhun kuin jättiläismäiseen nälkään valita pieni salaatti. Isot salaatit ovat.. noh,  isoja.  Siis oikeasti todella isoja, mutta toki myös hyviä. Valitsin vaihtoehdoista itse lämminsavulohisalaatin (toim.huom. annokset ovat samankokoisia myös lounasaikaan). Itse jälkiruoka oli maitosuklaamoussea mansikkasorbetilla ja tummalla suklaalla. Very nice!

Foodwalk_kollaasi
Ylhäällä oikealla Di Trevin tapaslankku, alhaalla vasemmalla Pinellan valkosuklaamousse, alhaalla oikealla Cafe Art.

Ymmärrettävistä syistä siirryimme tämän jälkeen kierien hotellille. Seuraavana päivänä hotelliaamiainenkin riitti pitkälle päivään, mutta lopulta valikoimme kortista Grill It! Marinan Pulled Pork Burgerin. Täyttävä annos sekin, mutta monenlaisia nyhtöburgereita nauttineena tämä ei yltänyt aivan kärkisijoille.

Tässä vaiheessa olimme dilemman edessä: molempien vatsat olivat täpötäynnä, kortista oli vielä kaksi paikkaa käyttämättä ja viikonloppu lähentymässä loppuaan. Jaksoimme kuitenkin siirtyä vielä päivän päätteeksi Cafe Artiin, kortin kanssa kun sai sekä vapaavalintaisen kahvin että minkä tahansa kakkupalan.

Kuten kaikki tietävät, Café Art on Turussa käsite ja kahvi poikkeuksetta pettämättömän hyvää. Kahvissa tai kakuissa ei tälläkään kertaa ollut mitään vikaa, mutta valitettavasti olen joutunut jo useaan otteeseen todistamaan Artissa nuivaa palvelua. Väkisinkin tulee mieleen, että onko asiakaspalvelu päässyt unohtumaan loppumattoman asiakasvirran edessä. Eipä sillä, suurin osa Artin henkilökunnasta on vähintäänkin neurtaalin palveluhenkistä, osa hyvinkin positiivisia, mutta tällä kertaa palvelu jätti pahan maun suuhun.

Kaiken kaikkiaan Food Walk oli kuitenkin onnistunut kokemus. Erityisesti Di Trevi vakautti asemaansa parhaiden turkulaisravintoloiden joukossa, ja heidän À la carte -listaltaan tulen takuulla tilaamaan jatkossakin. Viimeinen, käyttämätön rasti olisi varmasti kohdistunut Smörin päivän alkuruokaan. Ehkä ensi kerralla!

Food Walk on erinomaisen hieno tapa tutustua Turun ravintolatarjontaan. Toki valinnanvaraa saisi olla vieläkin enemmän, Turusta kun löytyy liuta uskomattoman hyviä ravintoloita. Food Walk on hieno mahdollisuus myös ravintolalle tai kahvilalle: satunnaisista asiakkaista saattaa tulla seuraavia vakiokävijöitä, jos paikka jää mieleen hyvistä ruoista ja kivasta palvelusta.

Koska Food Walkin hinta ei päätä huimaa (44€), saattaa moni muukin lisäkseni kuvitella, että annokset ovat lähinnä maisteluannoksia. Näin ei kuitenkaan omien kokemusten pohjalta todellakaan ollut! Kuten sanoin, varatkaa suosiolla vähintään kaksi kokonaista päivää kierroksen tekemiseen. Päivien lomaan on helppo upottaa vaikka vierailu muutamassa museossa tai muuta kevyttä tekemistä. Jos taas asut Turussa, Food Walk voi toimia vaikka arjen piristyksenä:  käytä korttia muutamana päivänä työpäivien jälkeen. Mikä olisikaan mukavampaa kuin siirtyä töistä suoraan valmiiseen illallispöytään!

/Riikka

Viikon kahvila: Café Qwensel

Onnistuin pelastamaan arkistojen kätköistä yli kolme vuotta vanhan blogikirjoitukseni Café Qwenselista. Koska kyseessä on yksi Turun perinteikkäimmistä kahviloista, voin todeta, että mikään ei ole oikeastaan muuttunut kolmessa vuodessa – onneksi.

Liitän siis vanhan tekstini tähän, se saattaa kuitenkin olla monelle uudemmalle lukijalle vielä tuntematon. Kuvat ovat uusia, vaikkeivat ne tekstin takatalviteemaan istukaan. Vanhat kuitenkin olivat, hmmm… aika kamalia ;)

Fortunakorttelin uumenissa: Cafe Qwensel

(Alkuperäinen teksti 9.4.2013)

Haluatko hypätä hetkeksi 1700-luvulle? Jos vastasit myöntävästi, lähde kävelemään pitkin Läntistä Rantakatua. Poikkea Auransillan kupeessa, Apteekkimuseon kohdalla Fortunakortteliin, ja tepastele opasteiden perässä sisäpihalle. Askeleet kadulta sisäpihalle kestävät noin kaksikymmentä sekuntia, mutta muutos on niin iso ja äkkinäinen, että sitä ei voi olla huomaamatta. Jätä jälkeesi autonhurinat ja ihmisvilinät. Nauti rauhasta.

Apteekkimuseon kahvila Qwensel Fortunakorttelin sisäpihalla on sopiva aikamatka kaupungin vilskeestä maaseudun rauhaa muistuttavaan miljööseen. Qwenselin talo on Turun vanhin omavaraistalouden ajalta säilynyt porvaristalo 1700-luvulta. 

Tänään, kun itse tepastelen kohti Qwenseliä, on odotus talven loppumisesta huhtikuun liki puolessa välissä kova. Lunta on maassa, tiet aamuisin yön jäljiltä jäässä, ja ihmiset tarpovat hampaat irvessä. Sisu on jo ehtymässä, mutta odotuksen voimalla jatketaan tarmokkaasti eteenpäin. Cafe Qwensel tuo ainakin itselleni ensimmäisenä mieleen kesän ja edes ajatuksen siitä, millaista tässä paikassa tulee silloin olemaan. Kesäisinä lomapäivinä Qwensel on epäilemättä suosionsa huipulla, mutta tänne on kiva piipahtaa myös takatalven keskellä. Aurinko paistaa punaiseksi maalattua puuseinää vasten, ja vesipisarat tippuvat räystäiltä. Kyllä se kevät on tulossa.

cafeqwensel02

Kahvilan ovesta sisään astuessa voi pitkä ihminen joutua kumartumaan. Kello kilahtaa uuden kahvila-asiakkaan merkiksi, ja reipas kahvilamyyjätär ilmestyy tiskin taakse esiliina päällään. Tarjolla on tänään mm. kirsikkapiirakkaa, suklaakakkua, norjanmunkkeja ja sitruunamarenkileivosta. Tarjottavat makeat ja suolaiset vaihtelevat päivittäin, mutta valikoimaa on silti moneen makuun. Taattuja kahvilatuotteita ilman sen kummempia nykyajan trendejä.

Teen tilaukseni, ja istahdan nurkkapöytään. Huoneen kaksi muuta pöytää ovat varattuja. Kello on jo lähestymässä neljää, kahvilan sulkemisaikaa, enkä itsekään ehtisi jäämään kahville tänään pidemmäksi aikaa. Harmi, sillä täällä voisi lepuuttaa sieluaan pitkän kaavan mukaan. Vaihtaa rauhassa kuulumiset vanhan ystävän kanssa, jota ei ole nähnyt pitkään aikaan. Käydä ensitreffeillä. Käydä keittolounaalla. Vaihtoehtoja riittää!

Qwensel on rauhallinen paikka, vaikka asiakkaitakin on. Paikan viihtyvyydestä kertoo jotakin se, että viereisen pöydän lähtöä tekevä rouva kiittää henkilökuntaa erikseen loistavasta palvelusta ja laadukkaista tuotteista. Toisessa pöydässä istuvat saksalaisturistit ovat hekin varmasti kuulleet kehuja museokahvilasta, koska ovat paikan löytäneet. 

Suomen kahviloissa pöytiintarjoilu on harmittavaisen harvinaista, mutta täällä palvelu pelaa. Ja vieläpä erityisen viehättävällä tavalla. Saat tarjottimen, johon on aseteltu oma pieni kahvipannu, sekä vanhanajan kuppi tasseineen, sokerikkoineen ja kermakkoineen päivineen. Ja sitruunainen marenkileivos. Arvostan.
cafeqwensel03

Qwensel saa plussaa ihastuttavasta tunnelmasta, hyvästä palvelusta, hyvänmakuisesta leivoksesta ja pöytiintarjoilusta. Ainut miinus epäkäytännöllisestä pikkuruisesta kahvikupista, jonka korvasta ei saa kunnolla kiinni. Kahvia saa kupin pienuuden vuoksi kaataa  jatkuvasti lisää.

Kahvila Kisällillä (juttu tämän linkin takana) ja Qwenselillä on mielestäni paljon yhteistä. Molemmissa on vaalittu vanhaa, pitäydytty pitkälti alkuperäisessä sekä sisustuksen että kahvilatarjonnan suhteen ja molemmissa on oma, rauhallinen tunnelmansa.

Tämä paikka pitää Turussa piipahtavan, ja varsinkin asuvan, kokea. Ässäkokemus kesäisenä päivänä, kun aurinko paistaa, linnut laulavat, kukot tepastelevat pihalla ja elämä hymyilee. Kesäisin sisäpihalle on tietysti pystytetty pöytiä ja tuoleja. Tässä paikassa saattaa myös kaupunkilaislapsilla riittää ihmettelemistä: maalaisidyllin omaisiin oloihin matkustamista ei tarvitse lähteä kaukaa hakemaan. Yksi Turun helmistä kahviloiden joukossa, ehdottomasti!
cafeqwensel01Näin kolme vuotta viisaampana todettakoon, että nykyään kahvilan aukioloajat ovat hieman pidemmät: Qwensel palvelee päivittäin klo 10–18. Kevään uutta on myös se, että Qwenselissä järjestetään keskiviikkoisin Afternoon tea -kattauksia, joka sisältää pieniä makeita ja suolaisia herkkuja teen kera. Menkää viihtymään!

Cafe Qwensel, Läntinen rantakatu 13 b,
Apteekkimuseon sisäpiha
http://www.cafeqwensel.fi/