Kun ei ole viherpeukalo (mutta omistaa pihan)

En ole ikinä ollut erityisen hyvä kasvien kanssa. Onnistun yleensä ennen pitkää tappamaan kaikki kotini viherkasvit, tai sitten ne selviävät hengissä silkalla tuurilla.

Ihmekös tuo – en ole oikeastaan ikinä perehtynyt kasvien anatomiaan. Öööö, eikös se riitä että niitä sillon tällöin kastelee?  No ei vissiin. Pitäisi miettiä, millaista valoa kasvi kaipaa, kastelutahtejakin on erilaisia, toisten pitää olla litimärkinä kokoajan, toiset viihtyvät rutikuivina, multaakin pitäisi vaihtaa ja mieluiten tiettyyn aikaan vuodesta ja ainakin vaihtaa kasvi isompaan astiaan, ettei juuret kierrä pelkkää kehää ruukussa. Ja ne juuret… voi pojat, ne juuret. En tiedä mikä fobia mulla on, mutta sellainen oikein tiuhaan kasvanut, kehää kiertävä juurakko on todella ahdistavan näköinen. Ja multa itsessään  nyt vaan suttaa kaikki paikat.

omapiha07

Vahva tietämyksen puute, saamattomuus, hajamielisyys sekä kummalliset fobiani ovat pitäneet minut tähän asti taidottomana viherpeukalona. Juoneen tuli kuitenkin pieni muutos, kun muutimme omakotitaloon, jonka piha ei ole valtava, mutta kelpo piha kuitenkin. Piha, jossa on kasveja joita pitää hoitaa ja ruoho jota pitää leikata. Toinen R vähän naureskelikin, kun asuntonäytöillä innostuin aina niistä järkyttävän isoista pihoista, joissa kukkapenkeissä piisasi ja joka nurkassa oli toinen toistaan tuuheampia sisustuspensaita ja marjapuskia. Miten ihanaa, tännehän saa vaikka mitä! Ehkä epäilyt olivat aiheellisia historiani puutarhurina tuntien.

omapiha02

Miten siis on pihamme käynyt? Hyvin! Toinen R hoitaa ruohonleikkuun ja minä kävelen harvase päivä pitkin ”tiluksia” tutkiakseni mitä kaikkea kesä puskee maan alta päivänvaloon. Onneksemme pihalla on melko paljon monivuotisia istutuksia, joista en tosin tiedä mitä ne kaikki ovat. Pihalta löytyy ainakin vuorenkilpeä, erilaisia tuijia ja käsittääkseni syreeniä muutama pensas, mutta joukossa on vielä useita kysymysmerkkejä. Osa näistä kuvista on jo useampi viikko sitten otettuja, joten kukinnotkin ovat jo muuttuneet.

omapiha17

Emme  istuttaneet tänä kesänä pihalle yhtäkään pysyvää istutusta. Pari selvästi parhaat päivänsä nähnyttä puskaa olen repinyt pois, mutta muuten katsellaan tämä kesä rauhassa mitä kaikkea pinnan alta vielä paljastuu ja mikä lopulta miellyttää omaa silmää. Ensi kesää ajatellen voikin sitten miettiä jo tarkemmin, mitä voisi korvata jollakin muulla. Jatkossakin pihaan tullee monivuotisia ja melko helppohoitoisia, idioottivarmoja ratkaisuja. Monivuotisten sijaan ostin useita amppeleita ja muutamia muita kesän kausikukkia, joita istutin tällä viikolla ns. parvekelaatikoihin ja joita pyrin nyt parhaani mukaan hoivaamaan. Katsotaan josko saisimme nuo laatikot vielä kiinnitettyä koristeeksi tuohon terassin betonikaareemme.

omapiha03

omapiha01

Ylivoimaisesti isoimman työn olemme pihan suhteen tehneet pihalaatoituksen osalta, erityisesti toinen R on puurtanut sen kanssa tuntikausia. Ensin pesimme koko laatoituksen kaikesta sammalesta (jota oli todella paljon) painepesurin kanssa, sitten koko laatoitukselle levitettiin myrkkyjä, jotteivat rikkaruohot puskisi raoista niin ahkerasti läpi, ja lopulta laatoitusten väliin levitettiin vielä hiekkaa, sillä pesun yhteydessä laatoitusten välistä lähti sammalten lisäksi myös kaikki muu. Pitkä urakka, ja nyt toivotaankin kädet ristissä, että koko hommaa ei tarvitsisi toistaa ihan joka vuosi. Kuvia lähtötilanteesta voi katsella täältä.

omapiha18

omapiha04

Osa tuijistamme on syystä tai toisesta aika väsähtäneitä, joten niistä osa luultavasti karsitaan – etupihalla osa kartiotuijista voi paljon paremmin kuin takapihan aurinkoisessa rinteessä, joten voi olla että kasvupaikkakin on näille väärä. Ostimme vasta tällä viikolla puutarhasakset, joten tällä viikolla pääsen ehkä vielä trimmaushommiin – tosin pitänee googlata, että koska ja miten sekin sitten kannattaa tehdä.

/Riikka

omapiha05

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.