Itsepalvelukirppiksellä myyjänä – 5 tärppiä

Tavaran myyminen itsepalvelukirppiksellä parin vuoden välein on jo pitkään kuulunut omiin rutiineihini. Kirppistelyyn ryhtyminen vaatii aina tietynlaisen tarmon puuskan, mutta tuo itselle hyvän mielen! Myydyistä tavaroista saa itselle taskurahaa, vaikka pelkän rahan takia hommaan ei kannatakaan ryhtyä. Keräsin tähän bloggaukseen viimeisimmät tärppini kirppismyyntiin liittyen.

1. Minne myyntiin?

Vein omat kamani tällä kertaa Salon Secondhand Marketiin, missä olen myynyt tavaraa ennenkin. Kyseinen kirpputori on perinteinen itsepalvelukirppis, josta varasin pöytätason ja rekin yhdistelmän kuukauden ajaksi (kuukausivuokra 80 €). Oman kokemukseni mukaan tällä kirpparilla menee kaupaksi kaikenlainen kodin tavara tekstiileistä astioihin, kirjoihin ja koriste-esineisiin, vaatteet sen sijaan vähän huonommin. Yksi tärkeimmistä asioista onkin punnita omien myytävien tavaroiden ”luonne”, sillä toisella kirpparilla kiertää paremmin vaatteet, toisella astiat. Jos suurin osa myymistäni tavaroista olisi ollut vaatetta, olisin varmasti valinnut jonkin toisen kirpparin.

2. Perinteinen kirppis vs. nettimyynti – vai molemmat?

Tein itse tällä kertaa niin, että samaan aikaan, kun olen vienyt omia tavaroita myyntiin, olen erottanut joukosta pienen osan ja laittanut niitä myyntiin Zadaa-sovelluksen kautta ja Toriin. Varsinkin, jos kyseessä on jokin pieni ja kevyt merkkituote, olen laittanut ne ensin nettimyyntiin. Kevyet ja pienet on helppo lähettää, isot ja painavat puolestaan hankalia ja hinnakkaita postittaa. Arvokkaammille tuotteille ja keräilykappaleille on myös helpompi löytää ostaja netin kautta – toki silloinkin sopivalla hinnalla. Toisessa ääripäässä ovat liian isot tavarat (pienet huonekalut, elektroniikka), joita ei voi viedä itsepalvelukirppiksellekään. Hyödynnän siis itse kahden tyylin taktiikkaa niin kauan kuin kirppispyötäni on käytössä. Lopuksi myymättä jääneet tavarat lahjoitan tai jätän nettimyyntiin. Tällä kertaa nettimyyntiin on päätynyt mm. Marimekon, Aarikan ja Arabian tuotteita sekä elektroniikkaa (kaupan ehtona nouto, sillä painavien tavaroiden postitus maksaa suhteettoman paljon).

kirpputorimyyjänä

3. Millainen tavara myy?

Nyt tammikuussa olen myynyt mm. näitä tuotteita:

  • kirjoja (paljon!)
  • Ikean seinäkello
  • silitysrauta
  • laukku (H&M)
  • erilaisia peltipurkkeja (wanhoja kahvipurnukoita – kannattaa tsekata netistä hintoja, osa on arvokkaita keräilykappaleita)
  • keittiön erilaisia säilytyspurkkeja
  • pussilakanasettejä
  • kynsilakkoja (!! Ehkä vähän rajoilla viitsiikö myydä, mutta menivät nimellisellä hinnalla heti kaupaksi. Ovat toisaalta pois heitettynä ongelmajätettä, joten koin kierrättämisen ok-vaihtoehdoksi. 😌)
  • hiuskoristeita
  • aurinkolaseja
  • kaulahuiveja
  • vaatteita: mekko, tuulihousut, paitapuseroita, urheilutoppi, sadeviitta, farkut, neule, T-paitoja ja hihattomia paitoja)
  • leivontamuotteja
  • vesikannuja
  • erilaisia koruja (koulakorut, korvakorut)
  • keittiövuoka
  • hääaiheinen foliopallo 😁
  • meikkisiveltimiä (käytettyjä, mutta hyvin puhdistettuja)
  • kynsitarroja 😁
  • meikkipussi
  • korttilompakko
  • minitermari
  • kissan raapimispuu ja leikkitunneli
  • kaitaliinoja
  • aikuisten värityskirja (vähän käytetty 😃)
  • mukeja
  • lautapeli
  • Teeman kahvitasseja
  • dvd:itä (menevät nykyään tosi heikosti kaupaksi)
  • erinäisiä keittiöhärpäkkeitä
  • sisustustyynynpäällisiä
  • verhoja (nämäkin menivät vähän yllättäen tosi helposti kaupaksi)

Näistä myyntihittejä ovat olleet erityisesti kirjat ja erilaiset kodin tekstiilit (verhot, tyynynpäälliset, lakanat). Astioita menee vähän vaihdellen, samoin vaatteita.

Rondo-kasari

Kaupaksi on mennyt mitä pienempiä asioita, kuten nyt esimerkiksi tuo käyttämätön foliopallo tai kynsitarrat. Lakanoita, verhoja ja joitain astioita olen niputtanut yhteen (juuttinarulla, lahjapaperinarulla tai teipillä), jotta ne pysyvät myyntipöydälläkin siistimmin kasassa, vähän kuin uutta ostaessa. Kirjoihin kirjoitin kartonkilapulle lyhyitä kuvailuja, millainen kirja on kyseessä (olen itse tykännyt tosi paljon Suomalaisen Kirjakaupan tyylistä antaa lukuvinkkejä). Tällaisilla keinoilla olen pyrkinyt tekemään myyntipöydästä houkuttelevamman. Säännöllinen pöydän siistiminen on myös suoraan yhteydessä myyntituloksiin.

4. Mitä hinnaksi?

Kallein yksittäisen myydyn tuotteen hinta on ollut 8 euroa, myydyn tuotteen keskimääräinen hinta puolestaan 2,5 euroa. Hinnat kannattaa laittaa pääasiassa alakanttiin – kunhan tietää, mitä myy. H&M:n, Ikea:n ja muiden vastaavien halpaketjuliikkeiden tavarasta ei kannata pyytää suuria summia, mutta monet yllättävätkin asiat saattavat olla 2nd handina arvossaan. Tällä kertaa omia arvokkaimpia tuotteitani ovat olleet juuri erilaiset metallipurnukat (Aarikka), kynttilätuikut (Ratia, Iittala) ja 70-luvun Rondo-kasari (edellisessä kuvassa).

Pääperiaatteena myytävälle tuotteelle: sen pitää olla puhdas, siisti ja ehjä – tai sitten pitää myydä pilkkahintaan. Kirpparille ei tosin kannata roudata myyntiin mitä tahansa edes viiden sentin hintaan – hyviä vinkkejä siitä, mitä EI kannata myydä, voi katsoa tältä hulvattomalta Instagram-tililtä. Minusta toimiva keino pohtia kirppispöydän sisältöä on kysyä, voisitko kuvitella itse ostavasi kyseisen tuotteen, jos sinulla olisi sille tarvetta? Vai onko tuotteen kunto jo niin alhaalla, että se sopii paremmin esimerkiksi tekstiilijätteeksi tai metallin uusiokäyttöön?

5. Mitä myymättä jääneelle tavaralle kannattaa tehdä?

Viimeksi, kun minulla oli itsepalvelukirppis, viikkasin tavarat takaisin varaston mustaan laatikkoon odottamaan seuraavaa myyntitapahtumaa. Enää en aio tehdä samaa ratkaisua. Osa viime kerralla myymättä jääneestä on mennyt tällä kertaa kaupaksi, mutta osalle tavarasta ei sen sijaan vain ole kysyntää, vaikka kuinka halvalla myisi. Varastotiloista riippuen ei kannata liiaksi kiusata itseään, vaan luopua omaisuudestaan myös ilmaiseksi.

Kuten aiemmin sanoin, jätän myymättä jääneistä tavaroista merkkitavarat itselle, ja laitan ne Toriin tai Zadaahan jatkomyyntiin. Loput taas aion ripotella eri osoitteisiin: kirjat kenties johonkin kirjanvaihtopisteeseen, vaatteet Pelastusarmeijalle tai Punaiselle Ristille, astiat ehkä EkoCenteriin.

Entä ne tavarat, jotka ovat jätettä – sellaista, mitä ei kehtaa antaa edes ilmaiseksi? Puuvillaiset, kuluneet vaatteet vien omalle äidilleni, joka tekee niistä rätymattoihin kudetta. Jos sinulla on joku käsistään näppärä ihminen lähipiirissä, niin kannattaa kysellä olisiko tekstiilijätteelle, esimerkiksi risoille farkuille, käyttöä. Kulahtaneita peittoja ja muita tekstiileitä kannattaa tarjota paikallisille eläinyhdistyksille karvakamujen iloksi. Myös monet vaateketjut ottavat tekstiilijätettä vaatteiden kunnosta huolimatta vastaan. Paikkoja on siis monia ennen sitä viimeistä vaihtoehtoa, sekajätelavaa.

Kaikki rikkinäiset härpäkkeet, astiat ja koristeet suosittelen kierrättämään asianmukaisesti. Harvinainen, mutta kulmasta lohjennut Muumi-muki ei ole aarre kerääjällekään. Toki muitakin materiaaleja kuin tekstiiliä kannattaa kierrättää lähipiirille, jos tiedät että niille on tarvetta. Jotkut tuunaavat tietokoneita hylättyjen koneiden vanhoista osista. Toiset tekevät cd-levyistä pelättimiä marjapuskiin. Omasta jaksamistasosta riippuen erinäistä ”roskaa” voi huudella vaikka Facebookin roskalavaryhmissä.

Lopuksi

Oma myyntikauteni kirppiksellä on päättymässä viikon päästä. Olen myynyt kuukauden aikana noin sata tuotetta ja jään voitolle ainakin 150 euroa. Koska haluan, että myyntipöydältä jäisi pois kannettavaa mahdollisimman vähän, käyn huomenna laittamassa pöytään vielä -50 % lapun. Kiinnostava nähdä, toimiiko se! Olen joka tapauksessa tyytyväinen kirppiskauteeni: koko talo on käyty läpi ja paljon tarpeetonta tavaraa saatu kiertoon. 🥰 Suosittelen!

/Riikka

Uudet sohvatyynyt

Jos pitäisi veikata kotona se paikka, missä meillä kulutetaan eniten aikaa, olisi se varmasti sohva. 💜 Varsinkin minä olen aikamoinen sohvaperuna, mutta sohvalla tulee vietettyä aikaa muutenkin kuin telkkaria katsellen: nukuin siinä juuri 20 minuutin päikkärit ja aiemmin päivällä luin kirjaa.
Ei siis ihme, että kodin suosikkipaikan tyynyt olivat muuntuneet melkoisiksi möykkykasoiksi. Oli aika hankkia uudet.

Päätin tänä vuonna panostaa entistä enemmän kotimaisten tuotteiden suosimiseen. Pyrin aina uutta ostaessa kartoittamaan ensin kotimaisia vaihtoehtoja ennen kuin siirryn kansainvälisten ketjujen valikoimiin. Ostamalla suomalaisia tuotteita tukee suomalaista työtä ja vahvistaa uusien työpaikkojen syntymistä. Omilla valinnoilla voi tukea todella konkreettisesti tätä asiaa, ja siksi haluankin kiinnittää tähän tänä vuonna entistä paremmin huomiota.

sohvatyynyt01

Googletin ensitöikseni kotimaiset sisustustyynyt. Löysin sopivia vaihtoehtoja melko nopeasti paristakin eri nettikaupasta, joista päädyin lopulta Joutsen.fi:n tuotteisiin. Itse asiassa kyseisestä verkkokaupasta olisi löytynyt yhtä jos toista houkuttelevaa! Tällä kertaa pitäydyin kuitenkin pelkissä sohvatyynyissä. Tyynyt ovat perinteiset 45 x45 cm ja niiden sisälmys on 100 % ankan hyöhentä. Näin muutaman päivän käyttökokemuksella ne vaikuttavat oikein hyviltä: mukautuvat nojatessa, mutta palautuvat kuitenkin heti muotoonsa. Jos haluat vilkaista Joutsenen sisätyynyvalikoimaa, klikkaa tästä.

joutsen_tyyny
joutsen_sohvatyyny

Tyynynpäälliset puolestaan ovat vain suunnittelultaan kotimaiset: suomalainen Finlaysonin design, mutta tyynynpäällisten valmistusmaa on Latvia, toisissa Kiina. Googlailin myös kotimaassa valmistettuja vaihtoehtoja löytämättä kuitenkaan äkkiseltään mieluista materiaalia ja printtiä. Päädyin siis lopulta tilaamaan kuvissakin näkyvät Taimi- ja Lino-koristetyynynpäälliset. Tottakai muutamaa päivää myöhemmin bongasin esimerkiksi nämä Veraveran kauniit koristetyynyt – tietenkin. No, nyt on tämäkin kotimainen valmistaja tiedossa tulevaisuuden tekstiilihankintoja ajatellen. ☺️

/Riikka