Viikon biisi – menetetyn kesän pelastajat

Tähän säätilaan voisi tottua. Vai voisiko?

Aurinko on porottanut enemmän kuin koko kesänä yhteensä, shortsitkin saanut pukea päälleen ensimmäisen kerran sitten vuoden 2014. Lämpötila on kuitenkin herättänyt monissa vastareaktion: tää kesä on menetetty jo. Onko niin, että kun tarpeeksi odotti helteitä kesä-heinäkuussa, on nyt jo ihan valmis syksyyn, kynttilöihin ja pulleisiin huiveihin? Voisi mielihyvin fiilistellä ulkoterasseilla lähinnä viltin alla?

Ymmärrän tunteen. Me suomalaiset elämme aika vahvoissakin sykleissä, ja kun vuoden kiertokulku ei etenekään odotetulla tavalla, menee pasmat totaalisesti sekaisin. Kun koululaiset palasivat koulun penkeille, ei vastassa ollutkaan sukkien pukeminen päälle, vaan niiden riisuminen jalasta. (Mahtaa muuten koululaisia harmittaa.)

No, kyllähän se syksy sieltä lähestyy, lämpöaallosta huolimatta. Varjossa on jo kylmä, vaikka auringossa tuntuu paahtavalta. Arkiaamuissa tuoksuu jo se tietty (ihana) tuoksu, joka saapuu joka vuosi elokuun puolenvälin paikkeilla. Kun lämpötilat ovat sahanneet lähes nollan ja reippaasti kahdenkympin paremmalla puolella, on suurin murhe ollut keksiä joku järkevä tapa pukeutua töihin. Kevyessä mekossa on vähän vilpakka fiilis aamukasilta, vaikka iltapäivällä voisi heittää senkin vähän pois.

Ja nyt kun kerran säästä keskustellaan, niin voin ilokseni todeta, että olen siirtynyt totaalisesta kesäihmisyydestä kohti ajatusta, jossa joka vuodenajassa on omat hyvät puolensa. En enää kestäisi ajatusta ikuisesta kesästä Suomessa – enkä totta vie usko että moni muukaan sitä sisimmissään toivoo. Tämän viikon perjantaina siirtyessämme työkavereiden kanssa afterworkeille Donnan aurinkoterassille oli paatissa tilaa vaikka miten, vaikka aurinko paistoi täydeltä terältä. Jo tämä todistaa sen, että kaipaamme vaihtelua, vuodenajoissakin. 

Riehaannuin kesäfiiliksestä kuitenkin siinä määrin, että Auroran Se soi alkoi kuulostaa menetetyn kesän pelastajalta. Kasmirin Vadelmavene menikin sitten jo överiksi, kun se alkoi soida tämän viikon Suositellut-listalla. Valitsin listalta suosikiksi tällä viikolla tämän kipaleen, jossa maistuu kesä ja syksy sopivana kombona.

Viikon WTF: Listalta löytyi tällä viikolla myös Celine Dionin My heart will go on. Tämä biisi saattaa tietysti olla nykynuorisolle uusinta vanhaaauutta, mutta itselleni se on edelleen se biisi, joka on radiosoitolla puhkikulutettu läyhätys. Over and out!

Viikon kivoimmat

Yksi elokuinen viikko alkaa olla taas pulkassa, ja tässä sekalainen kattaus viikon kivoimpiin juttuihin!

Syksyn aamuaurinko

20150817_071231_HDR

Joka arkiaamu mulla on tavoitteena olla töissä viimeistään kahdeksalta. Ihan vaan siitä syystä, että aamuisin saan enemmän aikaiseksi, ja iltapäivisin tuntuu ikävältä olla vapaalla vasta lähemmäs kuutta. Onnistun tavoitteessa vähän vaihtelevasti, mutta yksi iso kannustin lähteä töihin ajoissa on tämä elokuun mahtava aamuaurinko. Jokiranta on erittäin kaunis paikka juuri nyt. Aamulla. Iltapäivällä. Illalla. Koko ajan!

Retrokukkaro

 20150820_212733

Kukkaro on toisinaan pieni dilemma, kun tärkeimpinä tarvitsee kantaa mukanaan vain muutamaa korttia, mutta toisaalta välillä on syytä olla mukana kolikkojakin. Sekä iso kukkaro että sellainen korttijuttu ovat siis kumpikin toimimattomia: toinen on turhan iso ja toiseen ei saa niitä kolikoita. Hylkäsinkin taas hetki sitten varsinaisen lompakkoni ja siirryin tähän kauan palvelleeseen Marimekon kukkaroon. Juuri sopivan littana, mahtuu pieneen tilaan.

Snapchat

Snapchat Latasin Snapchatin jo joitakin kuukausia sitten, mutta olen vasta viime viikkoina alkanut vähitellen hiffaamaan mikä siinä on ideana. Tai, no, sellaista höpöhöpöähän se on. Kurkkimisen iloa ja ennen kaikkea sitä, että näkee välillä jotakin sellaistakin sosiaalisen median sisältöä, jota ei ole filtteröity ja viilattu viimeisen päälle. Eli siis lainkaan. Olen uskaltanut snäppäämään jo itsekin (RiikkaM), tosin lähinnä silloin kun olen jossain yksin. Siinä on jotakin todella vaivaannuttavaa kulkea julkisella paikalla, ja höpötellä itsekseen kameralle. Maybe I’m too old for this?

Turku-kassi

turkukassi1

Ah, ihana Turku-kassi! Ostin tämän KUI:n liikkeestä kesäkuussa (jonka esittelin täällä), ja tämä on ollut aivan verraton kesäapuri! Kaunis katsella, ja vetää sisuksiinsa vaikka pikkuostokset kaupasta, pitkähihaisen kylmien iltojen varalle ja kaikki tärkeimmät mitä mukana nyt tarvitsee yleensä kanniskella. Tätä on myynnissä sekä mustilla, valkoisilla että keltaisilla kahvoilla, itse otin kesän kunniaksi keltaiset. Syksyn kylmetessä laitan Turku-kassin talviunille, mutta voin jo kuvitella kuinka kiva se on kaivaa takaisin käyttöön ensi keväänä!

Terassilounaat ja -kahvit

20150818_114432

Tämä viikko on tullut lounasteltua ulkoilmassa, sillä lämpoiset ilmat ovat tosissaan hellineet. Ihanaa! Lounaalta on ollut luonnollista siirtyä Artin terassille ja lenyttää lounastuntia vielä kahvikupillisen verran.  

Kaskis

20150814_234238

Tämä on viime viikon puolelta, mutta perjantainen visiitti Kaskiksen kuuden ruokalajin pöydässä on kuitenkin ihan mainitsemisen arvoinen asia. En ollut aiemmin syönyt Kaskis-menuuta, ja tällä kertaa otin sen vielä ilman viinipakettia. Herkullista oli, taas. Omasta mielestäni paras annos tarjoiltiin viimeisenä: herukkaa monessa muodossa, sellaisissa makean muodoissa mitä ei ihan äkkiseltään tule mieleen kotikeittiössä tehdä. Kuusi ruokalajia meni alas muuten yllättävän hyvin. Viidennen ruokalajin kohdalla alkoi tökkimään, mutta ehkä säästelinkin alitajuisesti tätä jälkkäriä varten. Nam!

Rentouttavaa viikonloppua! :)

Ensimmäinen Ravintolapäiväni

Vietin viime sunnuntaina elämäni ensimmäistä ravintolapäivää tiskin takana seisten. Ja se oli kivaa!

Ajattelin ensin, että mahdanko kehitellä tapahtumasta ihan hillittömän stressin. En onneksi kuin ihan pienen vain. Kykenin jotenkin järkeilemään asian niin, että tarkoitus ei ole leikkiä oikeaa ravintolaa, vaan olla ihan reilusti harrastelija.

IMG_9011

Toki sunnuntaiaamuna iski hetkellisesti pieni paniikki, kun kello kulki hirveää vauhtia, enkä osannut leikata kakusta niin siistejä paloja kuin olisin halunnut. 

Kaikki sujui kuitenkin lopulta oikein hyvin, kakkuni saivat kehuja, sää oli mitä mainioin, ja ihmisvirtaa kulki sopivasti kojuni ohitse. 

IMG_9000

Pystytin kioskini siis Kupittaanpuistoon aivan kotinurkille, ja se olikin ainakin tällaiselle Ravintolapäivä-untuvikolle hyvä valinta. Ihmisiä ei kertynyt jonoksi asti, mutta toisaalta paikalla ei tarvinnut nököttää yksinään juuri lainkaan. Vastaan tuli sekä tuttuja että tuntemattomia, muutama turistikin. Moni oli matkalla Seikkailupuistoon tai sieltä pois, joten asiakkaiden joukossa oli sekä lapsia että aikuisia.

Tarjoilin vadelma-juustokakkua, mustikkakuppikakkuja sekä mustikkaraakakakkua. Juustokakku osoittautui isoimmaksi hitiksi, mutta lopulta kolmen tunnin myynnin jälkeen kaikki kakut oli myyty viimeistä kappaletta myöten. En voi siis olla kuin tyytyväinen!

IMG_8991

Tästä jäikin kipinä osallistua Ravintolapäivään uudestaan, leipoa kaksinkertainen määrä, kehitellä omaa kojua vielä entisestään ja uskaltautua vaikkapa Turun keskustaan myyjättäreksi. Kivaa puuhaa! Kaikkein ihaninta oli kuitenkin kuulla hyvää palautetta sekä omista leivoksista ja tästä blogista. Kertakaikkisen mahtavaa! Kiitos kaikille sunnuntaina kioskillani käyneille. Ja kiitos Marille kuvista!

Ensi kertaan :)

IMG_8979

Kuvat: Mari H

Swedish Hasbeens

Tänään on historiallinen päivä. Blogihistorian ekat asukuvat ovat nimittäin julki! ;)

En ole tähän päivään mennessä asukuvia ottanut kertaakaan, mutta ostin tuossa kesällä niin päheät kengät, että päätin täpinöidä niistä myös täällä blogin puolella. Swedish Hasbeens, pure love.

sh10

Olin käännellyt ja väännellyt Swedish Hasbeenseja jo useita kertoja, kun eräs kesäinen päivä poikkesin Televisioon. Siellä ne taas olivat – tällä kertaa alennuksessa. Kiertelin aikani katsellen Telkkarin muuta valikoimaa, mutta katse harhaili jatkuvasti tähän kenkäpariin. Olin aiemmin katsellut samaa mallia mustana ja beigenä, mutta kun sitten kokeilin näitä punaisia yksilöitä, niin kaikki muut värit vaikuttivat sen jälkeen liian valjuilta. 

sh8

Niinpä mä sitten ostin ne. Kirkkaan huutavina ja kaksinkerroin korkeampina kuin kenkäni yleensä. En yleensä osta muuta kuin simppelin neutraaleja värejä, jotka sopivat vähän kaiken kanssa, mutta ajattelin kerrankin repäistä. Sitä paitsi keksin jo kenkiä sovittaessa puoli tusinaa asua, joiden kanssa voin punakenkiäni pitää. Sopii kaiken tarpeeksi yksinkertaisen kanssa! 

sh1

Aluksi vähän pelotti, että miten nämä itselleni epätavallisen korkeat korot kohtelevat tällaista lättämalleihin tottunutta. Kuulkaas, yllättävän hyvin. Olen käyttänyt näitä töissä, juhlissa ja vapaa-ajalla, ja kaikissa tilanteissa on tarvinnut olla jalkojen päällä ainakin osa ajasta. Kenkien vankka ja tarpeeksi leveä korko sekä omaan jalkaan sopiva malli, siinä näiden salaisuus. Toki pitkän päivän jälkeen on ihana palata maan pinnalle ja riisua kengät pois, mutta olen joka tapauksessa vaikuttunut kenkien käyttöystävällisyydestä.

sh9

sh7

sh5

Nyt sitten toivotaan pitkää ja lämmintä elo-syyskuuta, että saan tepastella näiden kanssa vielä mahdollisimman pitkälle syksyyn.

Kuvasin asukuvia muuten herttaisen Katjan kanssa, josta tuli pari viikkoa sitten työkaverini. Olipas yllättävän kivaa puuhaa! Saattaa siis olla, että jotain asukuvia tulee jatkossakin, vaikka pääpaino on jatkossakin tekstipuuhissa.

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

sh3

sh11

KUI Design Local Shop – paikallista designia keskellä kaupunkia

Kaupungin keskusta autioituu, yksityiset pikkuputiikit lopettavat yksi toisensa jälkeen, paikallisesti tuotetut tuotteet ovat muisto vain. Tavarat ostetaan ruokaostoksia myöten netistä, ja kaveriporukalla muistellaan kaihoten niitä aikoja, kun vaatteita sai vielä kokeilla sovituskopissa sillä välin kun myyjä kävi hakemassa asiakkaalle uutta sovitettavaa.

Siinäpä oma kauhuskenaarioni.  En halua tulevaisuutta, jossa netti ja kauppakeskukset ovat ainoita paikkoja tehdä ostoksia. Niissäkin vaihtoehdot ovat rajautuneet samoihin ketjuliikkeisiin riippumatta siitä, oletko Turun Skanssissa vai Lempäälän Ideaparkissa. Lapset kyselevät, että mikä se sellainen kivijalkakauppa on. Monen jälkipolvi varmasti jo kummastelee esimerkiksi videovuokraamoja, sillä kaikenhan saa nykyään Netflixistä.

Onneksi tilanne ei ole vielä kokonaan tämä. Päinvastoin paikallinen pientuotanto on nyt erittäin muodikasta, ja yhä useampi haluaa panostaa lähituotantoon paitsi ruokavaliossaan myös muissa ostoksissaan. Ainakin meikäläinen on erityisen iloinen sellaisista liikkeistä kuten  esimerkiksi KUI – pieni, soma ja paikallinen, kauniita ja laadukkaita tekstiilejä valmistava kivijalkaputiikki.

P6150225

Moni on varmasti huomannut, että Fortuna-korttelissa sijaitseva putiikki on muuttanut nimensä: entinen Turku Design Now on nyt KUI Design Local Shop. Vuoden vaihteessa tapahtunut muutos tarkoitti myytävien tavaramerkkien osittaista muutosta: KLO Design muutti naapuriin omaan liiketilaansa, ja KUI jäi pyörittämään putiikkia tuttuun paikkaansa. Vaikka putiikin pääpaino onkin nyt omissa tuotteissa, myydään liikkeessä edelleen myös muiden paikallisten pienvalmistajien, kuten Tonfisk Designin, Kotona Designin sekä Ikikorun tuotteita.

P6150192

P6150199

P6150215

Mutta nyt itse putiikkiin! Local Shopissa minut otti vastaan aurinkoinen Emma, joka kertoi minulle laajasti KUI Designin historiasta, tuotteista ja arvoista. KUI Design sai alkunsa vuonna 2007, kun vastavalmistuneet tekstiilimuotoilijat päättivät pistää pystyyn oman, paikallisesti tuotettuja tekstiilejä valmistavan yrityksen. KUI:n tuotantotilat ja putiikki sijaitsivat alkuun Manillan vanhassa kiinteistössä, missä illat ja viikonloput kuluivat uusia tekstiilejä valmistaen ja erilaisia printtikuvioita ideoiden. Siellä syntyivät myös monelle tutut KUI Designin Turku-aiheiset tuotteet. Pikkuhiljaa kysyntä kasvoi, ja vuonna 2013 omat tekstiilit saatiin myyntiin myös keskustan Turku Design Now -shopiin. Kysynnän kasvaessa myös tuotanto vaati uusia ratkaisuja ja alihankkijoiden löytämistä, mutta suuri osa KUI Designin tuotannosta on silti edelleen turkulaista käsityötä alusta loppuun saakka.

P6150204

P6150195

KUI Designia on aina vienyt eteenpäin itse tekemisen ilo. Erilaisten kuosien ideointi, itse painotyö, ompelu ja viimeistely ovat tekemisen suola, ja paikallisuutta sekä eettisesti valmistettuja tekstiilejä arvostavat asiakkaat tärkeitä KUI Designin tiimille. Pientuotanto tarkoittaa myös sitä, että KUI:lla on mahdollisuus valmistaa pieniä eriä ja toteuttaa hetkessä uusia ideoita. Jos siis joskus mietit, että olisipa hauska saada Turku-aiheinen lampunvarjostin, mutta eri väreissä, kannattaa asiaa kysellä KUI:n tuotantotiimiltä. Turkulaisyritys ottaakin mielellään vastaan uusia ideoita, ja tutustuttaa innostuneet asiakkaat mahdollisuuksien mukaan myös omiin Manillan tuotantotiloihinsa.

P6150220

KUI Designilla on tänä päivänä varsin kattava valikoima erilaisia tuotteita: lastenvaatteita, erilaisia kodin tekstiilejä pellavapyyhkeistä tiskirätteihin ja avainkukkaroista reppuihin. Olen itse täysin ihastunut varsinkin erilaisiin Turku-aiheisiin pussukoihin ja kasseihin, joiden kuviot ja ideat ovat inspiroivia, tuovat hymyn huulille ja jotka ovat myös visuaalisesti omaan kotiin ja pukeutumiseen sopivia. Putiikissa vieraileminen onkin aina pieni riski omalle kukkarolle, sillä putiikista voisi ostaa aina yhtä jos toista mukaansa. ;) Esimerkiksi lampunvarjostinta olen kuolannut jo monen monta kertaa. KUI:n tuotteissa on silti omasta mielestäni hyvä hinta-laatusuhde. Esimerkiksi Turku-aiheinen kolikkopussukka on kulkenut matkassani jo vuosia niin, että se on pitänyt heittää välillä jo pesukoneeseen. Siitä huolimatta pussukka on edelleen kuin uusi.

P6150194P6150184

P6150176

Myös lastenvaatteita ostaville suosittelen KUI:n tuotteita lämpimästi.  Luomupuuvillasta valmistetut vaatteet ovat pehmoisia, iloisen värikkäitä, niissä seikkailee suloisia hahmoja ja kankaissa vilisee pirteitä yksityiskohtia. Lapsille on vaatteiden ohella myynnissä myös pehmoisia pupuja ja esimerkiksi vaununsuojia. KUI:n lastenvaatteet valmistetaan suomalaisomisteisella tehtaalla Portugalissa.

P6150178

P6150191

KUI Designin tuotannosta löytyy varma kattaus kaikille Turku-faneille, ja nämä persoonalliset tuotteet ovat oiva vaihtoehto myös tuliaiseksi. Putiikki täyttyykin varsinkin kesäisin Turkuun saapuvista turisteista. Putiikin ohella KUI Designilla on nykyään myös verkkokauppa, josta voi käydä kurkkaamassa tuotevalikoimaa. Jos taas haluat pysyä KUI:n hermolla, kannattaa seurata yrityksen Facebook– tai Instagram-tiliä.

P6150205

KUI Design Local Shop

Fortuna-korttelin sisäpiha

Läntinen rantakatu 13 A

20100 Turku

Avoinna: ma-pe 11–18, la 11-16

P6150223