Avainsana-arkisto: asuminen

Omakotitaloon muuttaminen – mihin kannattaa varautua?

Mihin pitää varautua kun muuttaa omakotitaloon? Mitä kaikki maksaa? Miten asuminen eroaa rivi- tai kerrostaloasumisesta? Olemme asuneet nykyisessä kodissamme pian puoli vuotta, ja ajattelin, että minulla voisi olla tuoreessa muistissa olevia ajatuksia siitä, mihin pitää varautua omaan taloon muuttaessa.

Omakotitalossa asuminen ei ole sinänsä uusi juttu, sillä olen asunut elämäni ensimmäiset 20 vuotta, eli koko lapsuuteni ja nuoruuteni, omakotitalossa. Silloin aikoinaan, vuonna 2003 kerrostaloon muuttaminen oli se uusi juttu, jota en ollut vielä kokenut. Seurasi 13 vuoden kerrostaloilun putki, jonka jälkeen tein pikavisiitin rivariasumiseen, ja sen jälkeen olinkin jo ostamassa toisen R:n kanssa omakotitaloa.

omakotitalo03

Kaikissa asumismuodoissa on puolensa ja kaikille muodoille on ainakin omassa elämässäni ollut aikansa. Varsinkin opiskelut aloittaessa kodissa oli tärkeää lähinnä se, että asunto olisi mahdollisimman edullinen ja että koti olisi lyhyen matkan päässä keskustasta ja opiskelupaikasta. Vuosikausiin en ollut kiinnostunut edes rivitaloasumisesta, sillä esimerkiksi pihan ylläpito ei olisi vähempää voinut kiinnostaa. Elämänmuutosten myötä toisista asioista on tullut tärkeämpiä kuin toisista ja toki mielenkiinnon kohteetkin ovat muuttuneet. Kaikissa asumismuodoissa on omat hyvät ja huonot puolensa.

Omakotitalo = järkyttävä asuntolaina seuraavat 30 vuotta?

On melko itsestäänselvää, että asuinkustannukset nousevat kerros- tai rivitalosta omakotitaloon muuttaessa. Toki se, paljonko ne muuttuvat, riippuu monestakin eri tekijästä. Näitä kustannuksia myös me laskeskelimme lukuisina iltoina ennen talokaupoille lähtöä. Kuukausittaisen lainanlyhennyksen määrä  ja erotus edelliseen lainaan tai vuokraan verrattuna ei ole kuitenkaan välttämättä suuri. Esimerkiksi itse maksoin Turussa yksiöstä jopa isompaa vuokraa kuin mitä nyt varsinaista lainanlyhennystä omakotitalosta. Tähän toki vaikuttaa myös se, että muutin Turun keskusta-alueelta Saloon, missä asuinkustannukset ovat asuintavasta riippumatta edullisemmat. Asiaa ei voi tietysti tarkastella aivan samassa suhteessa, sillä vuokraa maksaessa maksat usein samalla myös esimerkiksi vedestä ja muista yleiskuluista (jotka omakotitalossa maksat erikseen). Pointtina on kuitenkin se, että omakotitalossa asuminen ei ole välttämättä ikuinen velkavankeus.

Sähkölasku pitää jännitystä yllä

Taloa ostaessa ei kannata kuitenkaan ajatella pelkkää asuntolainaa: sen lisäksi listalla on liuta muita kuluja, joita asumisesta aiheutuu. Yksi merkittävästi kasvavista laskuista on sähkölasku, mikäli talossa on sähkölämmitys. Onkin täysin luonnollista, että sähkölasku nousee omakotitaloon muuttaessa, sillä kokonaisessa talossa on myös enemmän lämmitettäviä neliöitä kuin kerros- tai rivitaloasunnossa. Sähkönkulutukseen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan (kuten pitämällä asuinlämpötilan kohtuudessa ja tasaamalla lämmityskuluja muilla keinoilla kuten takkaa lämmittämällä),  mutta valitettavasti sähkölaskussa suurimmaksi kuluksi tuntuu muodostuvan sähkönsiirto, johon ei itse voi vaikuttaa. Isossa omakotitalossa sähkökulu onkin kuukausitasolla kaksinumeroisen luvun sijaan kolminumeroinen. Onneksi tänä talvena ei ollut monia paukkupakkasia, niin ei kovasti tarvinnut jännittää sähkölaskua avatessa.

omakotitalo01

Toki on paljon taloja, joita lämmitetään pääosin muulla kuin sähköllä, esimerkiksi maalämmöllä tai öljyllä. Maalämpöön sijoittaminen on aluksi verrattain iso summa, mutta sähkölaskua sillä saa merkittävästi alas. Öljylämmityksen kulut taas riippuvat öljyn hinnasta, mikä sekin heilahtelee käsittääkseni jonkin verran. Montaa monessa siis. Lämmitysmuoto ja sen aiheuttamat kustannukset on joka tapauksessa asia, johon kannattaa taloa ostaessa kiinnittää erityistä huomiota.

Kiinteistövero? Tonttivuokra? Jätemaksut?

Sitten on liuta kiinteämpiä kuluja, joita maksetaan harvemmin, mutta joista koostuu pitkä penni vuositasolla. Käytännössä nämä ovat niitä kuluja, joita muissa omistusasunnoissa maksaa yhtiövastikkeen muodossa. Yksi näistä on kiinteistövero, joka määräytyy kiinteistön arvon perusteella. Käytännössä mitä uudempi talo, sitä suurempi kiinteistövero. Riippuen siis talon markkina-arvosta kannattaa varautua usean sadan euron kiinteistöveroon vuosittain. Kiinteistövero laskee jonkin verran vuosittain, koska myös kiinteistö vanhenee ja sen myötä arvo laskee.

koti2

Tonttivuokra on toinen kulu, joka lankeaa maksettavaksi vuosittain. Vuokraa toki maksetaan vain silloin, jos et taloa ostaessa osta myös tonttia. Tonttia vuokratessa tontin omistajana on usein kaupunki, kuten meidänkin tapauksessa. Salossa suuri osa myytävistä taloista on vuokratonteilla, minkä takia emme lopulta alkaneet metsästää taloa, jossa olisi oma tontti. Luulen nimittäin, että etsisimme taloa edelleen, jos ostaminen olisi jäänyt omasta tontista kiinni. Tonttivuokrat vaihtelevat todella paljon tontin koosta ja sijainnista riippuen, joten myös se kannattaa ehdottomasti vilkaista tarkkaan kauppoja tehdessä. Myös tähän pitää varata useita satoja euroja vuodessa. Sijainnillisesti on olemassa varmasti paljon eroja. Tontin lunastaminen on joissakin tilanteissa vaihtoehto; silloin kannattaa kuitenkin suhteuttaa tontin hinta vuokraan ja laskea onko tontin itselle ostaminen järkevää.

Muita pakollisia lisäkustannuksia tulee esimerkiksi jätemaksuista, sillä jätekuljetuksen järjestäminen on jokaisen talon omalla vastuulla. Käytännössä jätekulua ei voi kiertää, mutta jätesäiliön tyhjennysväliin voi vaikuttaa.  Mitä harvemmin astia tyhjennetään, sitä vähemmän kuluja. Täytyy myöntää, että olen vähän tyytymätön jätehuollon järjestämiseen täällä Salossa. Jos nimittäin kierrätämme kaikki jätteet; paperit, kartongit, lasit, metallit, biojätteet ja muovin, ei jäljelle oikeasti jää enää mitään mitä väkisin kuuden viikon välein (pisin mahdollinen tyhjennysväli) tyhjennettävään sekajäteastiaan laittaisi. Siksi kierrättäminen on tehty meille ”turhaksi”: tyhjänäkin tyhjennettävästä astiasta kun pitää maksaa. Kierrätyksen suhteen on todella paljon hajontaa eri kuntien suhteen, ja jossakin muualla tämä asia on ehkä ratkaistu paremmin.

Oli jätekäytäntö kunnassa mikä tahansa, on muutoksia yleensä luvassa rivi-tai kerrostalosta omakotitaloon muuttaessa. Ennen kierrätyspisteet sijaitsivat muutamien metrien päässä, nyt kierrätettävä jäte pitää meidän tapauksessa kuljettaa auton kanssa noin kilometrin päähän. Minua tämä ei haittaa, jätepisteet kun ovat kuitenkin matkan varressa keskustaan ajaessa ja koko jätehuoltoon on jo tottunut. Ainakin tähän asti olemme halunneet useimmat jätteet kierrättää, mutta vaikkapa kompostin kannattavuutta pitää harkita tarkkaan.

Isoja ja pieniä ostoksia

Suurimpana yllätyksenä on tullut ehkä kaikki ne varusteet, joita omakotitalossa tarvitsee. Tai tarvitsee ja tarvitsee, useat hankinnat vaan helpottavat elämää. :) Tavallisimpia uusia varusteita ovat pihaan liittyvät hankinnat, kuten ruohonleikkuri, lumikola ja muut pienet pihan kunnossapitoon liittyvät tavarat. Näitä kaikkia hankintoja ei tule miettineeksi välttämättä edes rivitalossa asuessa, sillä taloyhtiöissä nämä ovat yleensä yhteisessä käytössä. Taloa ostaessa ei tullut esimerkiksi mieleen, että olisi muutaman kuukauden päästä ostamassa painepesuria. Näiden lisäksi on pitänyt ostaa kirvestä, vesiletkua, tikapuuta, takkasettiä ja tietysti polttopuita takanlämmitystä varten (nekin maksavat muuten vuositalolla yllättävän paljon).

takka kopio

Monet hankinnat kasautuvat talokauppojen jälkeiseen vuoteen, mutta uskoisin, että enemmän tai vähemmän hyödyllisiä hankintoja tulee olemaan jatkuvasti. Omakotitalossa on perinteisten kodinkoneiden lisäksi monenlaisia muita laitteita, meillä esimerkiksi ilmalämpöpumppu, jota pitää huoltaa. Takanomistajan pitää muistaa välillä tilata myös nuohooja, jotta takka pysyy hyvässä kunnossa.

vaatehuone01

Melko uuden tai uuden omakotitalon ostossa on se hyvä puoli, että kaikki on uutta: kodinkoneet, kiinteät kalusteet, julkisivu. Talon vanhentuessa joutuu ennen pitkää miettimään remontteja, eikä pelkästään niitä remontteja joihin visuaalinen silmä tarttuu, kuten keittiö- tai kylpyhuoneremontti. Näkymättömämpiä kohteita on esimerkiksi katto- putkisto- tai ikkunaremontit, joita pitää jossain vaiheessa tehdä, kun talo vanhenee. Pientä ja isompaa nikkarointia siis riittää!

Uudet tittelit: talonmies, puutarhuri

Tosiaan, omakotitaloon muuttaessa kukaan ei ole enää leikkaamassa nurmikkoa, tekemässä lumitöitä tai siistimässä pensasaitaa – monet asiat tuntuvat itsestäänselvyyksiltä, kun asuu tarpeeksi pitkään kerrostalossa. Toki harvoin kerrostalon nurmikkoa edes hirveästi katselee ja rivitalossahan omasta pihastaan pitää kyllä itse huolehtia, mutta usein ne varusteet ovat kuitenkin valmiina.

Aika paljon kaikenlaisia juttuja siis. Kaikista muutoksista huolimatta olen niin tyytyväinen ja onnellinen, että ostettiin juuri tämä talo! Pienet kodin projektit on mun mielestä vaan mukavia (puhuu ihminen joka ei remontteja ole tehnyt…) ja esimerkiksi tuo oma piha on niin siisti juttu. :) Ruohonleikkaaminen ja kukkien istuttaminen kuulostaa vain mukavilta jutuilta, ei ikuiselta työleiriltä. Kuten sanoin, kaikelle on aikansa ja paikkansa.

/Riikka

Öitä parvella

Ajauduin viime vuonna asuntoon, jossa on parvi. Pidin sitä muuten liki täydellisen asunnon ainoana miinuksena, tosin vain pienenä sellaisena.

Kun viime syksyllä hain itselleni uutta asuntoa, tärkeimmäksi kriteeriksi nousi se, että asunto olisi jollakin tapaa persoonallinen. Okei, sitäkin tärkeämpää oli sijainti ja siedettävyyden rajoissa oleva vuokra, mutta halusin jotain muista asunnoista poikkeavaa.

Kiersin katsomassa useita vaihtoehtoja, mutta ne persoonallisimmat tuppasivat olemaan usein shitty chic -osastoa: persoonallisia mutta myös vähän rempallaan. Sitten löysin tämän asunnon, joka oli persoonallinen – mutta jossa oli parvi.

parvi04

Katselin korkeuksissa olevaa parvea aika pitkään vinoon, mutta lopulta asunnon valoisuus ja monet kivat yksityiskohdat sekä se, että asunto oli äskettäin remontoitu, veivät voiton. Ajattelin, että kerrankos sitä parvella nukkuu, vaikka sitten kaksinkerroin.

parvi03

Nyt puolisen vuotta tässä asunnossa asuneena ajattelin kerätä ajatuksia parven hyvistä ja huonoista puolista. Jos vaikka joku muu siellä  pohtii, kannattaako parvelliseen asuntoon muuttaa.

Plussat
  • Parven suurin etu pienessä asunnossa on parven tuomat lisäneliöt makuuhuoneen muodossa. Itse en edes ajatellut kaksioon muuttamista (hinta olisi muiden tärkeämpien kriteerien ohella noussut liian korkeaksi), joten siinä mielessä se, että sänky on parvella, on todellinen pelastus. Asuntoni ei ole lainkaan ahdas juuri sen takia, että sänky ei ole viemässä neliöitä alakerrasta.
  • Koska parvi on yläilmoissa, sen siisteydestä ei vieraiden takia tarvitse pitää huolta, jos ei jaksa tai halua. Petaamaton sänky ei näy vieraille.
  • Parvelle nouseminen ja sieltä laskeutuminen on oivaa notkistamisjumppaa, varsinkin jos kyseessä on suht matala parvi, ja katon rajassa on vielä korkea palkki, jonka ali pitää ”ryömiä” sänkyyn päästäkseen.
  • Lapset rakastavat parvea. Ilmainen ohjelmanumero kaikille lapsellisille vieraille.
  • Parvi on pakopaikka kissalta. Riippuu tietysti parvesta, mutta ainakaan tälle parvelle ei notkeinkaan kissa pääse omin avuin. Ei siis sängyn valtaamista, kissankarvaa tai kissanpissaa sängyssä.

parvi01

Miinukset
  • Parven siivoaminen on hyvin hankalaa. Oma parveni on todella korkealla, joten käytännössä esimerkiksi imurin sinne nostaminen vaatii liiallisia ponnisteluita. Ainut järkevä vaihtoehto on pyyhkiä tasot kostealla liinalla ja puhaltaa suurimmat pölypallot alakertaan. Tai hankkia rikkaimuri.
  • Myös lakanoiden vaihto on taistojen takana, koska ainakaan omalla parvellani ei pysty seisomaan suorassa. Tässäkin on tietysti se akrobatianäkökulma: oman kropan kanssa pitää kikkailla päästäkseen haluttuun lopputulokseen.
  • Yöllä ei voi juoda. Haluaisin todella kovin pitää sängyn vieressä yöpöydällä vesilasia, mutta tämäkin on käytännössä mahdotonta, sillä yhden käden varassa parvelle nouseminen, vesilasia toisessa kädessä pitäen vaatii miltei yliluonnollisia kykyjä.
  • Yöllä ei kannata käydä vessassa. En itse käy yleensä vessassa keskellä yötä, mutta jos kävisin, kävisi luonteen päälle. Parvelta laskeutuminen herättää lihakset suhteellisen tehokkaasti.
  • Yleisin kysymys, jonka ihmiset esittävät tähän asuntoon saapuessaan, että ”miten tuonne parvelle kiipeää humalassa?” En tiedä, varmaankin huonosti. Humalatilan vallitessa pitää siis varmaan tyytyä sohvaan ja välttää tällä tavalla pahimmat onnettomuudet. Humalassa tai ei, portaita kiivetessä saa olla tarkkana, ettei jalka vahingossa lipeä.

Edut ja haitat menivät aika tasan! En oikeastaan voi suositella parvea erityisesti kenellekään, mutta yksiöön se tuo kyllä tiettyjä etuja mm. lisätilan muodossa. Varsinkin huoneistossa, jossa huonekorkeus on muutenkin kiitettävä, tämä ratkaisu toimii. Toiseen parvelliseen asuntoon en kuitenkaan enää muuttaisi, sillä parvi rajaa myös paljon sitä, millaisessa sängyssä ylipäätään voi nukkua. Seuraavaan asuntoon siis makkari sisustussuunnitelmineen, kiitos.

parvi02

Onko joku muu joskus asunut parvellisessa asunnossa?