Avainsana-arkisto: Bullet Journal

Bullet Journal 2018

 

Ehkä muistatkin, miten kerroin viime vuonna omasta ensimmäisestä bullet journalistani? Nyt vuosi on vaihtunut, joten on aika vaihtaa uuteen vihkoon, jota olen itse asiassa jo rakentanut viimeisen kuukauden ajan. Pidän ajatuksesta, että joka vuosi alkaa uudella kalenterilla, vaikka mustakantiseen vuoden 2017 kalenteriin vielä muutama vapaa sivu jäikin. Näin vanhoihin kalentereihin on helpompi palata, kun vuodet ovat selvästi omissa vihkoissaan.

bullet_journal

Ensimmäisen vuoden bujoni oli kokeilu, sekalainen kattaus vähän kaikenlaista mitä mieleen juolahti. Osa hyviä ideoita, osa ei niin toimivia – kalenterissa on paljon listoja, hyviä oivalluksia ajankäytön hallintaan, ja sitten niitä kokeiluja, joita ei enää kannata jatkaa. Huomasin esimerkiksi, että listojen sijaan tietyt asiat kannattaa merkitä suoraan kuukausi- tai viikkonäkymään, eikä eritellä niitä erillisiksi listoiksi (kuten vaikkapa ikuisuusprojektini siitä, mitä kaikkea kotona voisi siivota :D).

Keräsin ensimmäisen vuoden bujoa varten inspiraatiota pitkin vuotta niin Youtubesta  kuin Instagramista, sillä bujoni oli ensimmäinen laatuaan. En lopultakaan tehnyt omasta bullet journalistani taideteosta (kuten monet muut tekevät), vaan löysin paljon toimivia ideoita, joita aion hyödyntää tänäkin vuonna. Keräsin tähän postaukseen koosteen siitä, miten itse hyödynnän bullet journalia arjessa.

bullet_journal_2018

Vihkon valinta

Rakensin uuden bujoni Leuchtturm1917 kovakantiseen vihkoon. Tämä on nyt selvästi jämäkämpi, vanha bujo kun oli musta, pehmeäkantinen Moleskine. Kivoja vihkoja löytyy lähes mistä tahansa isosta kirjakaupasta, omani tilasin tällä kertaa vihkokaupasta. Pidin kyllä todella paljon myös Moleskinen pehmeäkantisesta. Sen ainut miinus oli, että juuri tuossa versiossa ei ollut sivunumeroita, ja niiden käsinkirjoittaminen oli aika tuskaista puuhaa. Toki Moleskinelta löytyy myös sivunumerollisia malleja.

Bullet Journalia varten tehtyjen vihkojen sivut ovat usein melko ohuita, joten kannattaa varautua siihen, että kynän muste näkyy sivujen läpi. Tämä ei erityisemmin itseäni häiritse, mutta sivujen paksuuteen (tai siihen mitä kyniä käyttää) kannattaa kiinnittää huomiota, jos sellainen asia vaivaa omaa silmää.

Huomioi bujoa ostaessa siis ainakin nämä:

  • Sivunumerointia lukuun ottamatta kannattaa ostaa täysin tyhjä vihko. Se, onko vihkossa rivit vai ei, on makuasia. Itse suosin rivitöntä, silloin sivuille pystyy rakentamaan myös esimerkiksi erilaisia kaavioita, tai vaikka niitä piirustuksia jos haluaa.
  • Vihkon keveys ja koko: bujoa kannattaa kantaa usein mukana, jotta siitä saa mahdollisimman paljon irti. Ei siis kannata ostaa sitä kaikkein jämerimmän kokoista kalenteria. Sellainen vihko, joka sopii päivittäin arkilaukkuun, on hyvä.
  • Sivujen paksuus (näkyykö helposti läpi) ja kynät joita tulet käyttämään (meneekö helposti läpi, suttaako).
Bullet journalin aloittaminen – kalenterin rakenne

Vuonna 2018 kalenterini ei ole (edelleenkään) täyteen koristeltu, vaikka muutaman washi-teipin ja tarroja sinne tänne joskus liimaankin. Kalenterin runko koostuu bullet journalille tyypillisesti sisällysluettelosta, tulevaisuuslokista, kuukausinäkymistä, viikkonäkymistä sekä erinäisistä listoista ja arjen mittaajista, joista koen olevan hyötyä tulevaa suunnitellessa. Kuten olen ennenkin sanonut, bullet journal on siitä hyvä kalenterimuoto, että sitä voi muuttaa lennossa, vaihtaa toimimattoman kalenterityylin toiseen missä vain vaiheessa vuotta.

tulevaisuusloki

Uusi bujo alkaa tuttuun tapaan sisällysluettelosta, mitä seuraa ns. tulevaisuusloki (yllä), johon voi kirjata vuoden isoimpia juttuja, kohokohtia. Tämä jäi vuonna 2017 melko tyhjäksi, mutta otin tulevaisuuslokin mukaan silti myös tänä vuonna: tarkoituksena on kirjoittaa aina kuukauden päätteeksi menneiden päivien kohokohdat: näin kalenteria selatessa pystyy nopeasti katsomaan, millainen vuosi on kokonaisuudessaan ollut.

bullet_journal_kuukausinäkymä

Tulevaisuusloki

Tulevaisuuslokia seuraa kuukausinäkymät (yllä), johon on listattu vuoden jokainen päivä kuukausittain eriteltynä. Tähän voi merkitä päivätasolla merkittävimmät tapahtumat; olen esimerkiksi itse kirjoittanut tänne kaikkien syntymäpäivät, juhlat ja niin edelleen. Kuukausinäkymä tarjoaa tarkemman näkymän koko kuukaudesta kuin tulevaisuusloki, mutta ei kuitenkaan yksityiskohtaista tietoa päivistä kuten viikko- tai päivänäkymä. Koko vuoden kuukausinäkymien tekeminen vaatii vaan vähän hermoja… mutta on sopiva iltapuhde vaikka telkkaria katsellessa.

bujo_tilastot

Erilaiset listat

Sopiviin väleihin olen tehnyt monta blogiini liittyvää aukeamaa: julkaisusuunnitelman kuukausittaisella tasolla (samankaltainen kuin kuukausinäkymät) sekä aukeaman, johon kerään aina kuukausittain blogin avainlukuja esimerkiksi kävijämääristä ja muista oleellisista mittareista (yllä). Tätä seurasin jo viime vuonna, ja pidin kovasti tämän taulukon ylläpidosta. Oli hauska seurata, kehittyivätkö luvut johonkin suuntaan – ja jos, niin miten.

Aion myös vuonna 2018 kiinnittää huomiota lukemiseen, joten olen tehnyt vihkoon aukeaman, johon listaan mielenkiintoisia kirjoja luettavaksi. Varovainen toiveeni on, että ehtisin lukemaan kuukausittain vähintään kaksi kirjaa.

Täysin uusi kokeilu on kuukausittainen lista, johon kirjaan niitä asioita, joita haluaisin tavoitella tietyn kuun aikana tai joiden toteutumista haluaisin muuten vaan seurata (esim. ulkoilu, juoksu, blogin kirjoittaminen, lukeminen…). Aina kun kuun aikana saan ”taskin” tehdyksi, voin laittaa sen tavoitteen kohdalle rastin. Kuukauden päätyttyä saa näppärästi tarkistettua, mihin olisi voinut käyttää enemmän aikaa ja mihin panostaa seuraavan kuukauden aikana.

bujo_viikkonäkymä

Viikkolokit

Listojen välissä on tänä vuonna myös viikkolokit (yllä), joita en tehnyt viime vuonna säännöllisesti, mutta joista on takuulla hyötyä, kun todella haluaa saada asioita pois to do -listalta. Näitä viikkonäkymiä rakennan kalenteriin aina uuden viikon alkaessa tai pari viikkoa etukäteen, eli näitä ei ole todellakaan koko vuodelle valmiiksi tehtynä. Kuten sanottu, bujoa ei kannata tehdä liikaa eteenpäin, sillä jos joku systeemi ei toimi itselle, niin sen voi jättää pois ja silloin ei tarvitse murehtia käyttämättä jääneitä sivuja.

Viikkolokiin merkitsen tarkemman päiväsuunnitelman, jos sellaiselle aihetta on. Työasioita en tänne kirjaa (töissä käytän hyvin askeettista bujo-listausta erillisessä kalenterissa), vaan tyypilliset merkinnät ovat esimerkiksi ”parturi klo 14”, ”ystävän kanssa treffit klo x”, ”vaihda lakanat” tai ”muista tilata valokuvat” (tietyt asiat voi merkitä ennalta myös kuukausinäkymään; kuka muuten muistaa, koska esimerkiksi lakanat olisi hyvä vaihtaa?)

Käytän viikkonäkymässä hyvin yksinkertaisia symboleita kun päivä on mennyt ohitse: tehdyt asiat merkitsen rastilla ja ne, jotka ovat vielä kesken, merkillä >. Viikon päätyttyä käyn päivät läpi ja merkitsen vielä tekemättömät asiat seuraavalle viikolle sopiviin koloihin. Toimiva systeemi myös siten, että kun tarpeeksi kauan olen siirtänyt ”varaa hammaslääkäri” -tehtävää, alkaa sen siirtely ärsyttää enemmän kuin itse lääkäriajan soittaminen. Kätevää!

Tässä pääpiirteitä omasta uudesta bujosta, ja jo valmiiksi rakennetut kalenterin osat, joita tulee takuulla vuoden edetessä lisää. Onko sulla vuoden 2018 kalenteri jo hankittuna? :)

/Riikka

 

 

Vuosi Bullet Journalin kanssa – mitä olen oppinut?

Muistiinpanojen kirjoittaminen on ollut läpi ikäni tapa jäsentää omaa elämääni, pitää langat käsissä, saada vähintään teoriatasolla suunnitelmat valmiiksi ja toteuttaa suunnitelmat näiden pohjalta todeksi. Erilaiset vihkot ja listat ovat olleet tapa oppia, priorisoida, aikatauluttaa ja suunnitella. Kun kuulin ensimmäistä kertaa Bullet Journalista noin vuosi sitten, halusin kokeilla sitä oitis.

bulletjournal01

Ne, joille Bullet Journal ei ole vielä tuttu juttu, kärryille päästäkseen kannattaa käydä katsomassa esimerkiksi tämä video tai Bullet Journal -sivusto. Idea on jalostunut monella aivan alkuperäisestä, yksinkertaisesta ajatuksestaan: monille Bullet Journal on ajanhallinnan ja kalenterin ohella myös keino toteuttaa itseään piirustusten ja washi-teippien muodossa. Itse innostuin Bullet Journalista pitkälti tämän Hesarin artikkelin pohjalta.

Yksi painava syy ostaa jälleen yksi uusi muistiinpanovihko lisää oli toive siitä, että kaikkien niiden lukuisten, puoliksi täysien ja eri aiheilla täytettyjen vihkojeni sijaan minulla olisi vain yksi, johon voisin kerätä kaikki ideani, suunnitelmani sekä kaiken sen sekalaisen, päätä jatkuvasti kuormittavan must do -listan. Tapanani oli ennen todella ottaa aina yksi vihko eri aihealueille. Yhteen suunnittelin sisustusjuttuja, toiseen rakensin täydellistä vaatekaappia, kolmatta käytin tavallisen kalenterin tapaan, ja niin edelleen. Bullet Journalista kuultuani ensimmäinen ajatus oli, että niinpä tietysti, niin yksinkertaista! Ei valmiita kalenterinäkymiä, (joista puolet jää kuitenkin täyttämättä), ei kymmenen eri vihkon sarjaa. Vain yksi, kaikenkattava vihkonen.

bulletjournal2

Aloitin hankkimalla laadukkaan vihon, johon on mukava kirjoittaa. En ostanut varsinaista Bullet Journaliksi tarkoitettua sivunumeroitua vihkoa, vaan laadukkaan, pehmeäkantisen Leuchtturm1917-vihon ja kasan vanhoja kunnon Stabilo-kyniä.

Tähän väliin on pakko sanoa, että rakastan paperituotteita. Vihkoja, kyniä, koristepapereita, kyniä, tarroja. Harvemmin edes uskallan astua Sinooperiin, etten tule hassanneeksi sieltä kilokaupalla paperitavaraa. Siksi pelkän laadukkaan vihon ja toimivien kynien hankkiminen oli minulta hyvin maltillinen panostus Bullet Journalin käyttöönotossa. Hakkasin kanteen nimeni dymolla ja aloitin, vapaalla tyylillä.

bulletjournal3

Nyt olen käyttänyt Bullet Journalia noin vuoden. Tämä järjestelmä on syrjäyttänyt kaikki muut lukuisat vihkoni, joihin ennen kirjoittelin omia ajatuksiani. Oma vihkoni muistuttaa vain kaukaisesti systemaattista kalenteria, sillä sen sisällä on ennen kaikkea listoja. Olen tehnyt toki joka kuukaudelle sivun tai aukeaman kokoisen kuukausinäkymän, johon olen merkinnyt pääosan tärkeimmistä menoista ja tavoitteista, mutta ensimmäisestä Bullet Journalistani löytyy tuskin lainkaan esimerkiksi päivänäkymiä. Se johtuu osittain siitä, etten käytä Bullet Journalia työjuttuihin lainkaan, niihin minulla on aivan eri systeemit, jotka taas koen toimivaksi niissä olosuhteissa. Toki voisin hyvin kokeilla Bullet Journalia ensi vuonna myös töissä, mutta ehdottomasti erillisessä vihkossa: haluan nimittäin pitää henkilökohtaiset asiat ja työjutut visusti erillään.

Joka tapauksessa, nykyisessä Bullet Journalissa en ole tarvinnut päivätasoa sen vuoksi, että päiväkohtaiset, henkilökohtaiset menoni mahtuvat vallan hyvin kuukausinäkymään. Työasioissa päiväosio sen sijaan olisi ehdoton. Toisaalta, monet sellaiset päivän arkiset askareet, jotka toistuvat kerrasta toiseen (vaikkapa lakanoiden vaihto tai imurointi) tai henkilökohtaiset muistutukset (soita äidille tai tapaa ystävää) vaatisivat nimenomaan päivätason kalenterin. Ensimmäinen Bullet Journal -vuoteni on siis selkeästi ollut siirtymävaihetta, missä tietyt asiat säilyvät edelleen digitaalisessa kalenterissa, vaikka useimmat asiat voisi hyvin keskittää Bullet Journaliin.

bulletjournal

Toki olen tehnyt tämän vuoden aikana omassa bujossani monia juttuja, jotka teen ehdottomasti toisin ensi vuoden aikana. Monet näistä jutuista ovat vain käytännön viilausta, mutta matkan varrella on huomannut kokemuksen kautta, mitkä asiat voisi toteuttaa toisin.

Omasta Bullet Journalista löytyy sivuja mm. seuraavilla otsikoilla:
  • ei vahvasti aikaan sidottu to do -kotona (liittyi muuton jälkeisiin juttuihin, kuten ”etsi ja ripusta verhot”)
  • Blogistatistiikkaa sivulla kävijöistä ja seuraajamääristä (kuukausittainen seuranta)
  • uudet bloggaus-ideat
  • kuukauden suosikit (jälleen blogia varten)
  • astiasto + millä astioilla haluaisin täydentää kokoelmaa
  • juoksukalenteri (koska olen juossut, kuinka pitkän lenkin, juoksuaika ja keskisyke)
  • painon seuranta (ei todellakaan päivittäin, pikemminkin kuukausittain)
  • ostoslistat
  • pohjapiirustuksia talon eri huoneista ja sisustussuunnitelmia
  • suunnitelmia ja puuhaa kesälle
  • budjettisuunnitelma kodin isommille ostoksille (ruohonleikkuri, laitteistojen huollot, tikapuut, pihakalusteet jne.)
  • remontointi-ideoita
  • blogin isojen suuntaviivojen ideointia
  • Kuukauden menot
  • Ostoslista (vaatteet)
  • Kirjoja, joita haluaisin lukea
  • Aamusivut (tajunnanvirtaa)

Yksi asia, mitä saatan ottaa käyttöön ensi vuonna tai seuraavassa kuussa, on viikkoaukeaman käyttö: en jakaisi aukeamaa suoraan eri päiville, vaan kirjaisin siihen ylös kaikki asiat, jotka pyrin saamaan tehtyä tuon viikon aikana.  Bullet Journalissa on se mahtava puoli, että ei ole sidottu mihinkään tiettyyn kaavaan koko vuoden ajaksi, vaan voit tosiaan kokeilla erilaisia kuukausinäkymiä vaikka joka kuukausi (tai viikko), jos tuntuu, että jokin tietty metodi ei toimi.

Bullet Journal ei tosiaan ole syrjäyttänyt digitaalista kalenteria kokonaan, ja toisaalta tietyt menot haluan edelleen säilyttää siellä, jotta esimerkiksi puolison kanssa on helpompi pysyä kärryillä toisen menoista ja mitä minnekin voi sopia. En ole myöskään kokenut taakkana vihkon kantamista mukana, sillä Leuchtturm on kevyt vihko!

Yksi kiva juttu Bullet Journaliin liittyen on myös se, että siitä jää muisto. Vuodenvaihteessa vaihdan uuteen vihkoon, ja vanhan siirrän muistojen joukkoon, mistä sitä on (ehkä) hauska selailla vuosien päästä: tuo vihkonen kuvaa kuitenkin aika paljon sitä aikaa, milloin se on kirjoitettu.

Kuten tuolla aiemmin totesin, ensimmäinen vuosi Bullet Journalin kanssa on ollut kokeilevaa vaihetta: kaikki itse kirjoittamani asiat olen saanut yksien kansien väliin, mutta osa päivittäisistä suunnitelmista ja varsinkin yhteiset menot ovat edelleen digitaalisessa kalenterissa tai seinäkalenterissa. Itse asiassa, nyt kun luin uudelleen tuon Hesarin artikkelin ja katsoin Bullet Journal -videoita, tajusin itsekin kuinka kaukana olen vielä Bullet Journalin aivan alkuperäisestä ideasta. Katsotaan, millainen ensi vuodesta tulee!

Mitenkäs teillä, onko bujoilu vienyt mennessään? :)

/Riikka