Avainsana-arkisto: järjestely

Vaatehuoltoa: miten valitsen vaatteeni, osa 2

Lupasin kirjoittaa vaatehuoltoaiheelle jatkoa, joten täältä pesee! Käyn tässä vähän läpi, millaiset jutut ovat auttaneet mua itseäni oman vaatevalikoiman rakentamisessa, ja millaisia takapakkeja olen kohdannut vuosien aikana.

Kun jo useampi vuosi sitten tein vaatteisiini kunnon inventaarion, huomasin, että vaatekaapissani oli ammottava aukko monien perusvaatteiden kohdalla: minulta puuttui tavallisia neuleita, hillitty kauluspaita, tavallisia valkoisia trikoopaitoja, musta bleiseri ja niin edelleen. Sen sijaan valikoimasta löytyi todella paljon yksittäisiä hauskoja, mutta keskenään täysin yhteensopimattomia vaatteita. Kaapissa oli kymmeniä vaatteita,  joita olin käyttänyt vain muutaman kerran ja jotka olemukseltaan sopivat lähinnä yökerhoon. Koska elämäni on kuitenkin suurimmaksi osaksi töissä käymistä, loskassa kävelyä ja kotona olemista, bilemekot ja korkokengät eivät oikein istuneet kokonaisuuteen. Se taas, mikä kenellekin on ”perusvaate”, riippuu täysin ihmisestä. Minulle ne ovat farkkuja, Marimekon paitoja, neutraaleja trikoomekkoja ja tennareita, jollekin toiselle tyllihameita ja korkkareita.

vaatehuone06

Oikeastaan suosittelen kaikkia lukemaan jo moneen kertaan ylistämäni Hyvän mielen vaatekaapin, sillä sain sieltä itse lukemattomia ideoita ja hyviä neuvoja vaatekaapin siivoamiseen ja ”oikeiden” vaatteiden etsintään liittyen. Esimerkiksi juuri tuon vinkin miettiä oman elämän toistuvia tilanteita ja sitä, millaisia vaatteita oma arki OIKEASTI vaatii. Palaan tuohon kirjaan edelleen monia kertoja vuodessa, ja saan siitä aina jotakin uutta irti. Itsellä suurimpana muutoksena entiseen on ollut se, että ostan vaatteita nykyään paljon vähemmän kuin ennen ja pyrin tietoisesti ostamaan sellaisia, joista on iloa vähintään muutamana päivänä viikossa. Sen vuoksi ”uskallan” ostaa silloin tällöin myös kalliimpia vaatteita, koska 150 euroa maksavaa paitaa harkitsee aika paljon pidempään kuin 25 euroa maksavaa.

Ennen kuin ostaa yhtäkään uutta vaatetta, pitäisi tietysti päättää, että mitkä vaatteistaan tahtoo säilyttää. Tiettyyn pisteeseen asti se on omasta mielestäni helppoa – vuosia käyttämättä olleet, liian pienet, liian suuret, rikkinäiset, kutiavat tai huonosti istuvat vaatteet, ne on helppo karsia pois. Tai laittaa ainakin siihen jäähylaatikkoon, jos ei raski suoralta kädeltä laittaa kaikkea keräykseen. Samaan laatikkoon voi laittaa myös ne kivat vaatteet, joita ei vain kertakaikkiaan tule pidettyä, vaikka ne ovat periaatteessa tosi kivoja. Toinen vaihtoehto on tehdä testi, ja pukea vaate vaikka väkisin päälle yhden päivän ajaksi, ja katsoa mitä tapahtuu. Jos se ei toimi, se ei toimi ensi vuonnakaan.

Entä loput, jotka päättää säilyttää? Olen lajitellut itse vaatteet eri ryhmiin (mekot, hameet, housut, kauluspaidat, villaneuleet, hihattomat ja niin edelleen) ja laittanut lähes kaiken henkarille roikkumaan. Kaikki vaatteet siis ulos kaapista ja lajittelemaan! Periaatteessa sekin on hyvä alku, jos saa eroteltua ylä- ja alaosat erikseen. Jos joukossa on tismalleen samanlaisia vaatteita, olen valinnut niistä omaan makuuni parhaan (ei koske tietenkään esimerkiksi alustoppeja, joita tarvitsee aina useita) ja luopunut toisista. Miksi omistaa ja täyttää vaatekaappia usealla vaatteella, joissa on tismalleen sama väri, leikkaus ja funktio?

Yksi juttu muuten: jos omistat vaatteita, jotka vaativat silittämistä (itse silitän lähinnä kauluspaidat), niin pyri silittämään ne niin, että ne ovat käyttövalmiina henkariin päätyessään. Olen ainakin itse maailman laiskin aamusilittäjä, eli vaate pitää olla valmiina käyttöön, tai se jää käyttämättä hyvin pitkäksi aikaan.

vaatehuone05

Lajittelu selkeyttää ajatukset siitä, millaisia vaatteita itsellä on ja mitä puuttuu. Tätä kautta on helppo alkaa kirjoittaa myös listaa ihan paperille siitä, mitä omaan vaatekaappiin haluaisi seuraavaksi ostaa ja mistä haaveilee. Jos omistaa esimerkiksi kymmenet täysin kelvolliset farkut, mutta vain viisi kivaa ja farkkuihin sopivaa yläosaa, tietää suuntaavansa seuraavaksi ennemmin paitaostoksille kuin farkkuostoksille. Uskon, että meillä kaikilla on se jokin vaate, joka on ns. helppo ostos ja varsinkin stressiä lievittävillä ostosreissuilla menee ostamaan aina juuri sen, koska tietää sen olevan helppoa ja lisäävän onnistumisen tunnetta. Samankaltaisia vaatteita on kuitenkin suhteellisen turha omistaa kymmenittäin, joten kannattaa selvittää oma ”vaateheikkous” ja kohdistaa ostaminen vaatteeseen, jonka tiedät todella tarvitsevasi.

Jos et osaa päättää, sopiiko jokin vaate sinulle vai ei, niin testaa asukuvien ottoa, mistä noin viikko sitten täällä blogissa puhuinkin. Kokeile kyseistä vaatetta muutamassa eri kokonaisuudessa ja pakota poikaystävä kuvaamaan sivusta, edestä, takaa, istuen, seisten ja vaikka kyykäten, jos satut kyykkäämään paljon. Tarkoituksena ei ole harjoittaa tiukkaa itsekritiikkiä ja laskea vatsamakkaroita, vaan nähdä selkeämmin, miltä jokin vaate näyttää omia kasvoja vasten, mitä se tekee vartalotyypillesi ja niin edelleen. Muista kuvakulmat (ei liian ylä- tai alaviistosta) ja hyvä valo, niin kuvat eivät pääse valehtelemaan liikaa.

riikka02

Jos jaksat, olemassa olevien vaatteiden kanssa kannattaa leikkiä mahdollisimman paljon, ja kokeilla kaikkia mahdollisia yhdistelmiä, mitä ikinä keksit. Vaikka Suomessa on neljä vuodenaikaa, en oikeastaan pidä talvi- tai kesäsäilytyksessä kovinkaan monia vaatteita, lukuunottamatta tietysti esimerkiksi shortsit ja villapaidat.  Ja ulkovaatteet ovat tietysti asia erikseen. Hyvin monet vaatteet istuvat varsinkin välikausiin ja talvellakin kerrospukeutumiseen. Saatat yllättyä! Jos lajittelee vielä kaikki asusteet, kuten huivit ja korut samaan tilaan missä vaatteetkin ovat, käy homma entistä helpommaksi.

Omia ajatuksia siitä, mitä uutta tarvitsisi ei kannata miettiä pää höyryten ja tyhjää paperia tuijottaen. Pidä aiheesta ennemmin päiväkirjaa. Olen itse huomannut, että ne puuttuvat osat tulevat mieleen yleensä arjen keskellä, aamulla ulkovaatteita päälle kiskoessa tai bussia pakkasessa odotellessa. Päiväkirjassa on sekin hyvä puoli, että se paljastaa hetken mielijohteet. Jos olet siis vielä viikon tai parin päästä sitä mieltä, että kyllä, tarvitsen ehdottomasti uuden huivin, niin siihen tunteeseen voi varmemmin luottaa.

Onko minulla sitten nykyään täydellinen vaatekaappi? Ei lähellekään. Aina tulee uusia tarpeita, vanhat vaatteet kuluvat ja muuttavat muotoaan, samoin oma kroppa ja jos ei mikään muu, niin oma mieli. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että vaateostoksia ei ohjaa enää hetken mielijohteet, vaan kevyt suunnitelmallisuus. Joskus tulee tehneeksi todella hyviä ostoksia, joskus täyssusia. Ja se on täysin luonnollista. Niin kuin muutakaan elämää, ei vaatekaappiakaan saa ikinä valmiiksi. Tylsäksihän se kävisikin.

Järjestelyn ja onnistumisen iloa,

/Riikka

Vaatehuoltoa – miten säilytän vaatteitani, osa 1

Nyt uudessa kodissa jo kolme (!) kuukautta asuneena olen vihdoin saanut järjestettyä omat vaatteeni toimivasti omaan paikkaansa. Mikä helpotus! Se on nimittäin sellainen juttu, että jos vaatteet lojuvat epämäärisesti erinäisissä laatikoissa ja lukuisissa eri paikoissa, omasta vaatekapasiteetista tulee käyttäneeksi vain viittä prosenttia. Sen vuoksi olen kulkenut samassa collegepaidassa ja samoissa farkuissa viimeiset kuukaudet.

Tämän viimeisimmän muuton yhteydessä vaatteiden paikkaa oli vaikea valita. Ehkä se johtui siitä, että valinnanvaraa oli liikaa. Vielä vuosi sitten asuin 32 neliön yksiössä, jossa oli tasan yksi liukuovikaapisto, johon vaatteet kannatti sijoittaa. Nykyisessä kodissa taas on viisi makuuhuonetta ja kaappitilaa lähes joka huoneessa, joten kaikki tavaramme mahtuvat tänne enemmän kuin hyvin – varsinkin kun meillä oli jo ennestään monia tavaran säilytykseen tarkoitettuja laatikostoja.

Luonnollinen vaatteiden säilytystila on useimmilla makuuhuone. Meidänkin makuuhuoneessamme on liukuovikaapisto, mutta totesin heti alkuun, että meidän molempien vaatteet eivät tule tuohon yhteen liukuovikaapistoon mahtumaan. Ehkä osittain, mutta ei kaikkineen, ja koska olen järjettömyyteen asti ehdoton, halusin löytää paikan, jonne saisin koko vaatevarastoni. Jätin makkarin siis suosiolla toisen osapuolen käyttöön ja siirsin oman gaarderooppini käytävän toiselle puolelle, huoneeseen joka toteuttaa nyt sekä vieras-, kirjoitus- että vaatehuoneen virkaa. Ja vaikka taulut puuttuvat vielä seiniltä ja verhot tangoilta, alkaa tämä huone pikkuhiljaa näyttää kodikkaalta. :)

vaatehuone01

Tässä huoneessa on kolmiosainen liukuovikaapisto, jossa on reilusti hyllytilaa ja joista yksi osa muotoutuu kahdesta päällekkäin olevasta tangosta. Tällaiset tangot ovat omiaan suurimmalle osalle vaatteistani: säilytän tässä kaiken muun paitsi housut, löysät neuletakit, juhlamekot, urheilu- ja ulkoiluvaatteet, colleget sekä osan tavallisista T-paidoista ja tietysti alusvaatteet.

vaatehuone07

Huoneessa on paljon säilytystilaa: pekästään liukuovikaapistoon mahtuu yhtä jos toista, tällä hetkellä myös paljon muuta kuin omia vaatteita. Yksi osa vaatetankoineen on täysin vaatteiden vallassa, mutta sen lisäksi kokonaisuuden keskiosassa on vaatteille varatut vetokorit, joissa säilytän kaikki housut, ulkoiluvaatteet, urheiluvaatteet ja neuleet, joita en halua laittaa vanumaan henkarille. Kaapistossa on lisäksi myös kaikki (vähät) laukkuni. Muut osat kaapistosta on toistaiseksi varattu mm. varatyynyille ja -peitoille.

vaatekaappi01

Loput vaatteistani olen taitellut toistaiseksi erillisen lipaston vetolaatikoihin, koska vetolaatikot ovat omaan makuun ehdottomat, jos vaatteet on taiteltu (ja itse kaapistossa ei siis ole muuta kuin nuo jo pari mainittua vetokoria, loput tilasta on pelkkää tavallista hyllytilaa). Toki itse liukuovikaapistoa voisi muokata niin, että siellä olisi esimerkiksi enemmän vetolaatikoita, mutta nyt kun tilaa on tarpeeksi, olkoon toistaiseksi näin.

Olen hyödyntänyt KonMarin taittelumenetelmää siis vain osassa vaatteistani, kuten alushousuissa, sukissa, sukkahousuissa ja napakoissa T-paidoissa, jotka on helppo taitella. Minulla on käytössä tavallaan oma taittelumenetelmä, enkä noudata KonMarin taittelua prikulleen. Taittelen kuten parhaaksi näen.

vaatehuone04

Olen päätynyt taitteluun muutamasta eri syystä. Ensinnäkin kaikki alusvaatteet saa todella pieneen tilaan, kun ne viikkaa kaikki ”samaan muottiin”. Hupsu luonteeni on myös mielissään siitä, että kaikkia alusvaatteita  käyttää tasavertaisesti, kun ottaa käyttöön aina laatikon etummaiset ja asettaa puhtaat aina laatikon perälle. Tämä on helppoa, kun vaatekappaleet on taiteltu hyvään järjestykseen.

Aivan järjettömältä puuhaltahan tämä ruudulta luettuna kuulostaa, tiedän. Mutta siinä on jotakin hyvin terapeuttista, kun saa viikata vaatteet siistiin riviin! Tarkka viikkaaminen saattaa myös kuulostaa todella aikaavievältä puuhalta, mutta ei ole normaalia vaatteiden viikkausta vaativampaa, kun siihen rutinoituu.

Kompaktin tilankäytön lisäksi taittelu luo harmonisen ja huolitellun ulkonäön vaatteille, joka miellyttää omaa visuaalista silmää. Toisaalta, monet vaatteista on helpoin säilyttää tangolla eikä kaikkea ole edes tarpeen taitella pieneen tilaan. Siksi käytän edelleen paljon myös henkareita.

vaatehuone06

Toisestakin asiasta olen KonMarin kanssa samaa mieltä: KAIKKI vaatteet kannattaa säilyttää yhdessä paikassa tai huoneessa. Ulkovaatteet, kengät, huivit ja pipot ovat tietysti asia erikseen, mutta kaikki muut vaatteet olen sijoittanut samaan tilaan. Se yksinkertaistaa kaiken. Yksi paikka mahdollistaa myös sen, että tiedän tismalleen mitä vaatteita omistan ja mitä en.

Tässäpä oli meikäläisen vaatehuollon ensimmäinen osa. Kirjoittelen toisessa osassa, miten olen itse ratkaissut, mitkä vaatteet haluan säilyttää, miten selvitän mitä uusia vaatteita tarvitsisin, miten ”pysyn ruodussa” enkä haksahda heräteostoksiin ja miten omista vaatteista saa kaiken irti. Seuraavaan kertaan :)

/Riikka

kissa01

Korujen ja meikkien säilytys

Innostuin tekemään tällaisen pikapostauksen, sillä löysin tänään Tigerista jotakin, minkä hyvästä järjestelijä sisälläni saa taas hykerrellä tyytyväisyydestä. Nimittäin kivan korutelineen – vihdoinkin.

Olen jo pitkään miettinyt, miten ihmeessä saisin kaulakorut ja korvikset johonkin järkevään säilytykseen. Näkemäni korutelineet ovat usein liian koristeellisia, epäkäytännällisiä tai rumia – tämä  taas on yksinkertaisuudessaan juuri se mitä tarvitsen. En ole varmasti yksin tämän asian kanssa – kaulakorut ovat aina solmussa keskenään ja korvakorut sikinsokin jossakin purnukan pohjalla.

korut

Tänään silmiini osui sitten tämä. Koruteline, jossa on rivissä palkit korvakoruja varten sekä muutama koukku kaula- tai muita koruja varten. Pientä viilaamista tuo teline vielä vaatisi, lähes kaikki kaulukorut nimittäin ovat pidempiä kuin mitä tuohon saa roikkumaan ilman, että ne laahaavat pöytää. Mutta kelpaa, pidemmille koruille pitää keksiä sitten jotakin muuta.

Toinen juttu onkin sitten, miten saan kissan kynnet pidettyä tuosta erossa. Kaikki kiiltävä kiinnostaa Upia, nimimerkillä yksi kaulakoru jo säpäleinä.

meikit

Ostin samalla myös tällaisen meikkitelineen, joka on kuin tehty huulipunien säilytykseen. Tajusin tosin samantein, että pitää käydä ostamassa toinenkin kappale, eivät ne kaikki tuohon mahtuneet. Tähän asti olen pitänyt kaikkia meikkejä erittäin kätevissä Palaset-laatikoissa. Niissä meikit ovat suojassa pölyltä, mutta huulipunat on kieltämättä kätevämpi säilyttää pystyasennossa.

Ostin myös tämän omenasaippuan, koska se vaan näytti niin kivalta. Onneksi edukkaassa Tigerissa voi tehdä heräteostoksia.

 omena

Vaatekaappini

Kun muutin nykyiseen asuntooni, heitin kaikki vaatteeni nopeasti henkareille satunnaisessa järjestyksessä ja loput vaatteista sinne, minne ne sillä hetkellä mahtuivat. En jaksanut – tai vaivautunut – miettimään järjestystä sillä hetkellä sen enempää, vaikka tiesin, että 32 neliön kämpässä sitä todellakin kannattaa miettiä. Ja tiedättehän: kun muuttaa ja ”väliaikaisesti” siirtää tavarat johonkin tiettyyn paikkaan, ovat ne siellä helposti vielä kuukausienkin päästä. Niin kävi tälläkin kertaa.

Viime viikonloppuna päätin lopulta siivota vaatekaappini, eli käytännössä kaksi liukuovellista peilikaapistoa, jotka eteisessäni on. Niihin pitää mahtua kaikki vaatteet takeista kenkiin ja housuista alusvaatteisiin. Sen lisäksi nämä kaapistot ovat toimineet liinavaatevarastona ja siivouskomerona, sillä varsinkaan imurille ei ole mitään muutakaan paikkaa. Näennäisen tilanpuutteen takia osa vaatteista oli ennen siivousta laatikoston lipastoissa ja vaatteet epämääräisessä järjestyksessä. Eli siis mytyssä.

Vedin alkajaisiksi kaikki vaatteet ja muut tavarat kaapeista ulos, ja aloin järjestellä. Pidän suurinta osaa vaatteista henkareilla, joten aloitin niistä. Koska olen lukenut Konmarin, ja poden muutenkin pientä järjestelmällisyysoireyhtymää, laitoin vaatteet tietyille henkareille tietyssä järjestyksessä. Vasemmalle ensin juhlamekot, sitten muut mekot ja hameet, neuleet, kauluspaidat, muut pitkähihaiset ja aivan oikealle lyhythihaiset. Mustat henkarit vasemmalle, valkoiset oikealle.

vaatekaappi02

Helpottavaa on se, että omistan nykyään oikeasti aika vähän vaatteita. Hankkiuduin suuresta osasta eroon jo vuosia sitten. Tästä olkoon  todisteena se, että kaikki vaatteeni todellakin mahtuivat tuohon kuvassa olevan liukuovikaapiston sisään. Rekkiin suurin osa, loput (housut, alusvaatteet, T-paidat, hihattomat, ulkoiluvaatteet, kotivaatteet) toiselle puolelle hyllyille. Jopa osa pyyhkeistä mahtui samaan kaapistoon, mutta lakanat jouduin siirtämään laatikostoon (jonka siivoaminen on muuten seuraavana edessä).

Järjestelmällisyydestä on kyllä aivan aidosti hyötyä (tosin nautin järjestyksestä niin paljon, että tekisin sitä, vaikka sillä ei olisi mikään muu kuin esteettinen funktio). Esimerkiksi se, että kaikki kauluspaidat ovat rekillä vierekkäin, helpottaa arkista elämää yllättävän paljon. Ei tarvitse miettiä yhtä vilkaisua enempää, mikä oma valikoima on. Samalla alitajuntaan syöpyy selvempi kuva oman vaatekaapin todellisesta sisällöstä. Selkeästi järjestellystä vaatekaapista näkee helposti mahdolliset puutteet sekä ylitarjonnan. Jos rekissä siis roikkuu viisi täysin toistaan muistuttavaa paitaa, muistaa ehkä olla ostamatta niitä enää lisää. Tai kuten itselläni: jos siellä ei ole ainuttakaan hyvää neuletakkia, kannattaa sellainen lisätä ostoslistalle.

vaatekaappi

Toinen juttu on sukkalaatikko, jonka järjestys on ihan oma lukunsa. Pidätte minua tämän jälkeen ehkä vähän friikkinä, mutta…

Mulla oli ennen pohjaton laatikollinen sukkia. Parittomia, nuhjaantuneita, osa sellaisia mistä en pitänyt lainkaan, monet unohtuneena kopan pohjalle. On muuten jännä juttu nuo sukat: tietyistä tulee suosikkeja, toisista inhokkeja. Hyljeksintää voi aiheuttaa väri, kuvio, sukan varren pituus tai muu mukavuusseikka: jotkut sukat ovat yksinkertaisesti väärän mallisia. Kuinka usein ehjiä sukkia silti heittää roskiin? Ei ikinä. Oma järjestelmä on kuitenkin pettämätön: laitan sukat sukkalaatikkoon riviin, viimeksi pestyt aina perälle. Jos etummaisena olevat sukat jäävät ottamatta useamman päivän ajan, heitän ne surutta roskiin. Jokin vika niissä silloin selkeästi on: väri, malli tai jokin. Tällä tekniikalla kaikkia sukkia (tai alusvaatteita tai vaikka sukkahousuja) tulee myös käytettyä tasapuolisesti.

Toiseen liukuovikaapistoon laitoin kaikki ulkovaatteet, siivoustavarat, osan laukuista sekä huivit, pipot ja muut talviasusteet. Mahtuivat kaikki kevyesti. Ainoa asia, jolle jouduin etsimään uuden paikan olivat ne liinavaatteet.

Ai että tätä tunnetta, kun tiedän tasan tarkkaan, missä mikäkin vaate on. Järjestelijä sisälläni kiittää, ja yrittää pitää vaatteet jatkossa oikeassa järjestyksessä. Järjestelijä sisälläni myös kuiskaa, että vielä vois ostaa kaikille vaatteille samanlaiset henkarit ja vaihtaa rumanväriset kopat uusiin. Noh, katsotaan…

 vaatekaappi03

Järjestelijän paljastukset, osa 3: koristeet, härpäkkeet ja tilpehöörit

Mitä tavaroita kaikkien koteihin kertyy kaikkein herkimmin? Mitä ihmiset yleensä tuovat lahjaksi? Mitä kirjahyllyt ja laatikostot usein ovat pullollaan? Koriste-esineitä, erilaisia härpäkkeitä ja tilpehöörejä. Kaikkea Mariskooleista tuikkuihin ja Kanariansaarten matkamuistosta viisi vuotta vanhoihin joulukortteihin. Katosta roikkuvia enkelikoristeita. Pyykkipoikia, joihin voi ripustaa pyyhkeen.

Härpäke on kaikista kodin tavaroista se vaikein, koska sitä kertyy nurkkiin erittäin salakavalasti. Varsinkin naisilla. Jokin esteettisesti kaunis saattaa hypätä silmiin kaupassa aivan hetken mielijohteesta ja sitten se onkin jo aivan pakko saada kotia kaunistamaan.

Kuten jo aiemmissa järjestelypostauksissa kerroinkin, olen aina ollut kova keräilemään tavaraa, mutta toisaalta olen jo pitkään inhonnut kaikkea koristetavaraa. En voi sietää tavaroita, joilla ei ole selvää funktiota. Siksi esimerkiksi posliinikoristeet ja juuri ne pyykkipojalla ripustettavat pyyhkeet ovat saaneet melkein repimään hiuksia päästä. Miksi ihmeessä pyyhe, jossa oletuksena on jo valmiiksi jokin ripustin, tarvitsisi vielä välikappaleeksi ankkakuviolla koristellun pyykkipojan? En ymmärrä.

Toisaalta muutamilla koristeilla on oma paikkansa kotona. Esimerkiksi alla olevassa kuvassa olevasta puulinnusta en luopuisi kuuna päivänä. Mutta se ei olekaan mikä tahansa koriste, vaan puulintu, joka on välillä rinta rottingilla, toisinaan pää painuksissa. Linnulla on irrotettava pää, ja se on oikeasti mulle tärkeä. Ei sen takia, että sen pää irtoaa, vaan sen takia, että se voi myötäelää mun kanssa. Ja onhan se nyt muutenkin aika sympaattinen.

puulintu

Toiset ihmiset rakastavat tavarapaljouden keskellä elämistä, minä taas yritän päästä koko ajan kaikesta mahdollisesta ylimääräisestä eroon.  Tavaran karsiminen tulee taas pian ajankohtaiseksi, sillä olen jälleen muuttamassa, tällä kertaa hyvin paljon nykyistä pienempään asuntoon. Tavaraa ei kannatakaan raahata perässä väkisin, vaan pistää ennemmin hyvä kiertämään sinne missä sitä tarvitaan.

Jos edessä on suursiivous tai vaikkapa juuri se muutto, ja tavaran karsiminen on toiveissa, kannattaa urakalle varata kunnolla aikaa. Kiireessä tehty siivous ei toimi ainakaan itsellä, koska silloin laitan ”paniikissa” kaiken turhankin ennemmin varastoon kuin kierrätykseen. Mieti siis ihan rauhassa. Jos et muista, milloin jostakin tavarasta olisi viimeksi ollut hyötyä tai iloa, laita se pois. Hyöty ei siis tarvitse olla konkreettinen: eihän tuo puulintukaan mitään saa aikaiseksi, mutta siitä tulee hyvä mieli. Funktio selvä!

pöytälaatikko

Pahimpia ovat tällaiset lipastolaatikot, sillä ne ovat oikeita magneetteja keräämään sisäänsä kaikenlaista tilpehööriä. Nyt näyttää aika hyvältä, mutta usein ei todellakaan näytä. Lykkään tähän laatikkoon erittäin helposti kaiken ylimääräisen pois silmistä, tavaroita, lippuja ja lappuja ”joihin voin sitten myöhemmin palata”. Uggh…

Kannattaa silti hankkia erilaisia laatikoita ja lokerikkoja, joihin pikkutavarat voi lajitella. Pelkkä lipaston laatikko on aika nopeasti yksi sekasotku. Toinen juttu on paperi ja erinäiset asiakirjat. Digitaalisena aikakautena voi aika hyvin luottaa siihen, että melkein kaikki löytyy jostain tietokannasta sähköisessä muodossa. Viisi, viisitoista tai viisikymmentä vuotta vanhoja laskumappeja ei lähinnä kukaan halua katsella ”sitten joskus”.

kotona

Omasta mielestä koti vähällä mutta kivalla tavaramäärällä on paras koti. Sellaisessa ei muuten yleensä ole mikään edes hukassa. Ja silloin kun mikään ei ole hukassa, ei tarvitse menettää hermojaan niin usein.

Yritän päästä muuttolaatikkopuuhiin mahdollisimman pian, jotta ehdin sitten katsomaan joka ikistä tavaraa silmästä silmään ja kysymään itseltäni, että tarvitsenko todella. Tuskin tarvitsen.