Avainsana-arkisto: valokuvaus

Turku kuvina vuonna 2016

Kuten useissa muissakin blogeissa, päätin minäkin muistella hiukan mennyttä vuotta. Aloin kahlata puhelimen kuvia vuoden alusta ja suosikkikuvia kertyi paljon – osa niistä puhtaasti maisemakuvia Turusta. Tässä siis Turku niin kuin sen itse näin vuonna 2016.

Tammikuu

20160105_132416

5. tammikuuta. Päästäänköhän näin talvisiin maisemiin heti tammikuussa tulevana vuonna? Vuosi sitten tammikuussa asuin vielä Tervahovinkadulla ja kuljin päivittäin työmatkan Aurajoen rantaa pitkin.

20160108_172802
8. tammikuuta

20160114_162158
14. tammikuuta

Helmikuu
20160204_080222

4. helmikuuta

20160216_164956_HDR

16. helmikuuta. Miten niin tähän mennessä kaikki kuvat ovat jokirannasta… Mutta onhan se jokiranta nyt helkkari soikoon vaan niin nätti Turussa. Itse en ole mikään valokuvataituri, jokirannasta vaan on helppo ottaa kauniita kuvia.

20160229_101524

29. helmikuuta. Turun rautatieasema ei ole kaupungin kaunein mesta, mutta silti tämä kuva päätyi suosikkikuvien joukkoon. Ehkä se on tuo kuvakulma, josta asemaa harvemmin tulee katsoneeksi?

Maaliskuu

20160302_182717

2. maaliskuuta. Hirvensalon pienen nyppylän alla harjoittelemassa laskettelua.

20160307_075319
7. maaliskuuta/ Aamulla meillä oli lunta…

20160307_184025
7. maaliskuuta/ …ja illalla näköjään vettä.

20160309_094029_HDR
9. maaliskuuta

20160322_080246

22. maaliskuuta. Aurajoessa oli lumoavan näköinen jääpeite

20160324_160112

24. maaliskuuta. Pääsiäistä ilmassa.

Huhtikuu

20160404_173921

4. huhtikuuta. Jätskikiska ja kukkaistutukset, varma lupaus keväästä.

20160407_210029

7. huhtikuuta. Turku laivan kannelta kuvattuna.

20160414_121812(1)

14. huhtikuuta. Turku ja Kauppatorin orvokit.

20160418_185839

18. huhtikuuta. Aivan liian harvoin päädyn kävelemään tunnelmallista Tuomaansillan ja Tuomiokirkkosillan välistä puusiltaa.

Toukokuu

20160503_1207073. toukokuuta

20160509_164848

9. toukokuuta. Café Ankka ja kirsikkapuut, yksi lempparipaikoista tämäkin.

20160510_170107_HDR

10. toukokuuta. Apteekkimuseon ja Qwenselin kahvilan seutu on mystisen rauhallinen paikka keskellä kaupunkia.

20160513_080445_HDR
13. toukokuuta

20160519_125852
19. toukokuuta

20160609_114631
9. kesäkuuta

20160614_074340

14. kesäkuuta. Yksi ehdottomista lempikuvistani koko vuodelta. Aikainen kesäaamu, hiljaisuus, jo lämmittävä aurinko, valonsäteet. Ah!

20160714_180541
14. heinäkuuta

20160717_160907

17. heinäkuuta. Ritariturnajaiset (tms.) Turun linnalla. En ole usein nähnyt tällaista väenpaljoutta Turun linnan luona, varsinkaan tuolla pienellä nyppylällä. Siksi näky on jotenkin erityinen.

(Elokuussa hajotin puhelimeni.)

20160912_122326

12 .syyskuuta. Puolalanpuiston talot <3

20160921_123618
21. syyskuuta

20160927_114527
27. syyskuuta

20161003_133654_HDR

3. lokakuuta. Tuomiokirkon tienoon taloja kauneimman ruskan aikaan. Silläkin uhalla että alan toistaa itseäni, niin tämä on myös yksi ehdottomista lempipaikoista Turussa! Vanhat puutalot, kivitalot, symppiskahvilat ja  rauhallinen ilmapiiri.

20161108_143937

8. marraskuuta. Marraskuu alkoi lumisissa merkeissä ja Turku kuvitteli aloittaneena talven.

20161125_122829

25. marraskuuta. Mutta eihän sitä iloa kauan kestänyt. Marraskuun lopulla oli ulkona taas syksy.

20161220_084444

20. joulukuuta. Myös joulu oli musta, mutta onneksi Turussa oli paljon kauniita jouluvaloja valaisemassa maisemaa.

20161222_122645

22. joulukuuta. Tuomiokirkon joulukuusi ja ruoho vihreänä, toimii se tämäkin.

Kuvia läpi selatessa huomasin, kuinka helposti slmä tottuu ympäristöönsä: kun vuodenaika on käsillä, sen kauneudelle sokeutuu. Kuinka raikkailta ja vehreiltä nuo kevät- ja kesäkuvat nyt näyttävätkään.

Kaikki kuvat ovat muuten muokkaamattomia. Pahoittelen siis, jos joissakin kuvissa horisontti on hiukan vinossa tai valoa vähäisesti – toisaalta Turku on näissä nyt aidoimmillaan.

Näen Turkua edelleen lähes päivittäin, mutta polut ovat muuttuneet vuoden kuluessa. Loppuvuodesta kävelin hyvin paljon Humalistonkatua päästä päähän, ja vielä alkuvuodesta tuttu reitti jokirannassa jäi vain erityistilanteita varten. En yleensä tee uudenvuodenlupauksia, mutta pyrkimys vartin-puolentunnin kävelylenkkeihin eri puolilla Turun keskustaa työpäivien lomassa ei olisi lainkaan hassumpi ajatus.

Kauniita kävelylenkkejä ja myötätuulia kaikille toivottaen vuonna 2017,

Riikka

Jas kamerakaupan valokuvauskurssilla

Heippa kaikki!

Osallistuin viime viikonloppuna Jas kamerakaupan valokuvauskurssille. Kurssi oli suunnattu nimenomaan bloggaajille, ja ideana oli paitsi tutustua Puutorin laidalla sijaitsevaan Jas kamerakauppaan ja sen tarjontaan, saada myös ammattilaisvalokuvaajalta vinkkejä blogikuvaamiseen. Perimmäinen kiitos kurssin järjestymisestä kuuluu Marille, joka aloitti keskustelun tällaisen tapahtuman mahdollisuudesta järjestäjätahojen, eli Jas kamerakaupan, Canonin ja valokuvauskouluttaja Tiina Puputin kanssa. Kiitos siis Mari!

jas_tekniikka04

Jas kamerakauppa oli itselleni ennestään tuntematon, mutta sitäkin kiinnostavampi kauppa, sillä kyseessä ei ole pelkkä kamerakauppa, vaan muun muassa myös kameramuseo. Tästä paikasta löytyy ”tavallisen” kamerakaupan lisäksi myös vintagepuoli, josta löytyy vaikka ja mitä! Uskoisin, että liike on jokaisen kameraharrastan todellinen karkkikauppa. En itse ole hurahtanut kameroihin vielä niin pahasti, että pohtisin retrokameran hankintaa, mutta vanhat ja ajan patinoimat kameralaukut pistivät kyllä heti silmään. Näitähän voisi ostaa omaksi iloksi, vaikka ihan olkalaukuksi. :)

 jas_tekniikka03

Kaupan museopuolella on pääsääntöisesti kameroita, jotka eivät ole kaupan, mutta vintagepuolelta todellakin löytyy yhtä jos toista, ja siellä taas kaikki on kaupan. Kamerat, kirjat ja muut oheistarvikkeet A:sta Ö:hön. Jos aihe kiinnostaa, niin suosittelen poikkeamaan! Varoituksen sana kuitenkin: älä poikkea kiireessä, tässä kaupassa saattaa aika nimittäin vierähtää yllättävän nopeasti. ;)

jas_tekniikka06

jas_tekniikka05

jas_tekniikka02

Jas kamerakaupasta siirryimme pienen tutustumiskierroksen ja aamupalan jälkeen Panimoravintola Kouluun, missä Tiina järjesti meille bloggaajille erilaisia demoja liittyen henkilö- ja esinekuvaukseen. Päivän aikana opin liudan uusia pointteja valokuvauksesta, ja tämän lisäksi monet asiat muistuivat vähitellen mieleen jostakin muistin onkaloista. Niin sitä vain unohtaa, kun ei kuvaa tarpeeksi usein.

Kädestä pitäen opettaminen on minulle valokuvauksessa  todella tarpeellista – valokuvaus kun ei ikinä ole tullut luonnostaan. Vaikka kehitystä on tapahtunut, olen edelleen epävarma paitsi asetusten myös sommittelun suhteen. Tärkein asia olisi kuitenkin vain harjoitella, harjoitella, harjoitella… ja käydä välillä juuri tallaisilla kursseilla herättelemässä omia pinttyneitä tapojaan.

jas_tekniikka08

jas_tekniikka10

Tiinan demojen jälkeen saimme tilaisuuden kokeilla henkilökuvausta pareittain tai ryhmissä. Vaeltelin Koulun käytävillä Marin ja Susannan kanssa etsien sopivia taustoja ja sopivaa valon kulmaa. Itse en tosin juuri uskaltautunut kameran eteen, oli nimittäin vielä normaaliakin hompsuisempi viikonloppuolo.

jas_tekniikka

Onneksi Tiina antoi  erittäin monia, mieleenpainuvia vinkkejä poseeraukseen liittyen. Olen todella huono poseeraamaan kuvissa, siis jos pitäisi sillä tavalla oikein esitellä omaa vaatetustaan. Se vaan on niin epätavallista ja outoa itselle. En osaa ”keikistellä”. Ja haluaisin itsestä mahdollisimman normaalin näköisiä kuvia, en sellaisia joissa näyttää siltä että poseeraan. Ja se ei ole helppoa se.

Mitä tästä kurssista sai irti? Kurssi sai aikaan uudenlaisen kipinän kuvailla yhä enemmän ja testailla eri juttuja. Lisää vaikkapa sitä poseerausta. Valokuvaus on kuitenkin aina läsnä paitsi tässä bloggausharrastuksessa myös omassa työssä. Kurssin jälkeen myös kuume ostaa uusi objektiivi vain yltyi, jaiks… Kavalia paikkoja tällaiset kurssit. :)

Kiitos tuhannesti Tiina, Canonin Valpuri ja koko Jas kamerakaupan väki kurssin järjestämisestä!

LG G4 – Kelpo elämänkumppani

Ajattelin löpistä muutaman sanan uudehkosta puhelimestani. LG:n G4 on ollut hyppysissä nyt nelisen kuukautta, joten uutuudenviehätyksissä sanonut ylisanat eivät puske enää niin helposti läpi, ja toisaalta olen päässyt paremmin sinuiksi uuden ”elämänkumppanin” kanssa. Voin nimittäin myöntää, että puhelin on mulle yksi materialistisen elämäni tärkeimmistä asioista. Vietän puhelin kourassa vähän liiankin paljon aikaa. Toisaalta hoidan paljon myös työasioita puhelimella (jollaista laatua tämäkin laite on), joten on oleellisen tärkeää, että käsissä on laite, joka on ominaisuuksiltaan helppo, toimiva ja mielellään sellainen, joka ajattelee välillä jopa mun puolestani (kuulostaa siis ihanteelliselta puolisolta).

LG2

Takana on muistini mukaan neljä iPhone-vuotta, joten siirtyminen Androidiin kieltämättä hirvitti aluksi. Jos toisenlainen järjestelmä ei sovikaan omaan makuun tai sen käyttäminen tuntuu hankalalta? Toisaalta olin aika kyllästynyt iPhonessa esimerkiksi verrattain huonoon kameraan, joka ei uudemmassakaan mallissa ollut aivan sitä mitä toivoin. LG:n puhelinten kameroista taas olin kuullut pelkkää hyvää. Kamera olikin yksi ehdottomasti suurimmista vaikuttimista lopullisessa päätöksenteossa.

Tästä ei nyt tule millään tasolla teknistä tuotearviota, sillä en osaa siitä teknisestä puolesta edes kirjoittaa. Sanon siis vain omia huomioita, joita puhelinta käyttäessä on tullut vastaan.

No ensinnäkin se kamera. Yksi sana: loistava. Puhelimen kamera on melkein korvannut järkkärin, sillä tällä puhelimella vaan yksinkertaisesti saa todella hyviä kuvia. Ennen ongelmana oli juuri se, että tykkään räpsiä kaikesta kuvia, mutta en jaksa kantaa järkkäriä joka paikassa. Puhelimen kamera taas ei ennen ollut kovinkaan hyvä, ja ainoat edes kohtalaiset kuvat sai otettua todella hyvässä valaistuksessa. Nyt kuvaaminen on todella vaivatonta ja esimerkiksi alla olevat kuvat on otettu ihan automaattiasetuksilla. Peruskameran lisäksi puhelimessa on mahdollisuus myös manuaaliasetuksiin, jossa ISO-arvoa, suljinaikaa jne. voi säätää.

LG_kuvat

En pidä itseäni mitenkään erityisen hyvänä valokuvaajana, mutta aivan susihuonoja kuvia tällä puhelimella ei helposti edes saa. Voidaan siis puhua älypuhelimesta isolla Ä:llä. Havainnollistaakseni kaiken tämän otin itsestäni pari selfietä meikittä. Pieni kynnys laittaa nämä kuvat, mutta ajattelin urhautua, sillä tämä todistaa erinomaisesti paitsi etukameran tarkkuuden myös ”kauneusfiltterin” maagisuuden.

Lg etukamera

Jep. Vasemmalla siis minä – meikittä, väsyneenä ja kalpeana. Oikealla taas minä kaksi sekuntia myöhemmin, ilman sen enempää yhtään mitään voiteita tai meikkejä. Etukameran ”kauneusfiltteri” on kuitenkin täysillä, joten kaikki ikävät piirteet on pyyhitty pois ja näytän kuvassa jotakuinkin siltä kuin toivoisin meikittä näyttäväni :D Sitten kun naamassa oikeasti on meikkiä, niin tämä dollface-filtteri on jo vähän liikaa (alla), sillä iho tosiaan on filtterin kanssa kuin vauvan pylly. Kätevä kuitenkin silloin kun elämä, silmäpussit ja turvotus potkii päähän ja itselleen valehtelu auttaa pääsemään yli pahimmasta kriisistä. :)

selfie3

Tässä julkaisussa käytetyt kuvat – paitsi nuo joissa olen kännykkä kourassa – on otettu puhelimellani. Itse asiassa hyvin monet blogissani näkyvät kuvat on otettu puhelimellani. Toki tuo laite on paljon muutakin kuin kamera, vaikka sen hienous ehkä kiilaakin koko laitteen parhaaksi ominaisuudeksi. Tykkään kovasti myös itse puhelimen ulkonäöstä: nahkakuorista, isosta näytöstä ja pienestä kaarevuudesta, joka takaa sen, että vaikka puhelin tippusi maahan, niin välitöntä tuhoa ei niin helposti synny.

LG1

Puhelimessa on myös liuta fiksuja ominaisuuksia, joilla puhelin neuvoo käyttäjäänsä: se esimerkiksi ehdottaa turhien tiedostojen ja käyttämättä jääneiden sovellusten poistoa. Tai laittaa Spotifyn automaattisesti päälle, kun laitan kuulokkeet laitteeseen kiinni. Myös itsekseen pyörivä kunto-ohjelma, joka laskee päivän aikana otetut askeleet tai poljetut kilometrit, on näppärä. Yhtenä päivänä se tosin laski, että olisin kävellyt 64 kilometriä. Hmph.

iPhonen jälkeen kesti hetken totutella siihen, että puhelimessa ei ole sitä yhtä kaiken kattavaa näppäintä, vaan esimerkiksi näytön aktivointi tapahtuu tuplaklikkaamalla itse näyttöä tai painamalla puhelimen takana olevaa näppäintä. Takana olevan näppäimen yllä ja alla on lisänäppäimet, joilla saa säädettyä esim. äänenvoimakkuutta. Alanäppäimellä saa myös kameran lepotilasta päälle ennätysajassa (en muista kuinka nopeasti). Aluksi puhelimen takana olevaan näppäimeen oli hankala tottua, mutta nyt sitä ei tarvitse enää edes miettiä. Olen pitkälti luopunut näytön tuplaklikkauksesta, koska se ei valitettavasti aina toimi. Toinen juttu, josta olen joutunut luopumaan, on kännykän käyttäminen yhdellä kädellä, koska peukalo ei vaan yllä usein isolla näytöllä tarpeeksi pitkälle asti :D

LG3

Ainut asia, jota olen iPhonesta jäänyt kaipaamaan, on todella simppeli muistio, sillä olen ihminen joka kirjoittaa kaiken muistiin: kauppalistan, to do -listoja, mitä kirjoja pitää muistaa lukea, mitä leffoja katsoa… LG:n versio on aivan liian monipuolinen ja hankala, tai sitten en ole vielä hokannut sen hienoutta.  Toki yksinkertaisen version voisi ladata sovelluksena, mutta puhelimen oma muistio ei ole mieluinen. Pitänee perehtyä siihen oikein ajan kanssa.

Kokonaisuudessaan olen LG:n puhelimeen erittäin tyytyväinen, enkä vaihtaisi takaisin iPhoneen. Epäilen, että puhelimessa on vielä paljon kaikenlaisia ominaisuuksia, joiden hyödyntämistä en ole edes tajunnut käyttää. Kelpo kumppani siis. I think we’re gonna be very happy together. ;)