Totaalisesti lomalla

Jaahas. Nyt on se ratkaiseva hetki, jona pitäisi totutella ja motivoitua tavalliseen arkeen, loman jäkeen. Olen ilmeisesti ollut totaalisen lomalla, koska arkeen palaaminen tuntuu oudolta, pelottavalta ja ahdistavalta. Oi, onko muka pakko herätä aamulla varhain ja aktivoida aivot tekemään jotakin järjellistä? Onko pakko pukea ja meikata itsensä joka aamu ihmisen näköiseksi? Onko pakko, ihan pakko?

loma01

Niinpä kai. Mutta loma tuli toden totta tarpeeseen! Olen ollut lomalla vähän kaikesta: tietysti töistä, mutta myös muusta ajatustyöstä,  jota tekee aivan liikaa arjessa. Olen ottanut oman mittakaavan mukaan jopa todella rennosti. Lomaa on ollut myös Turusta nyt muuton myötä, ja blogistakin. Kun oma työ koostuu niin suuresti verkossa pyörimisestä, on somestakin ollut melkein täyslomalla ilman minkäänlaisia vaikeuksia. On ollut tärkeämpää mennä sinne minne tuuli kuljettaa, ja suunnitella tulevan päivän menot korkeintaan edeltävänä iltana. Olemme käyneet ystävien kesämökeillä, aurinkoisilla rannoilla, kiertäneet Saariston rengastien moottoripyörän selässä, tehneet päiväretkiä Porvooseen, Tammisaareen, Raumalle. Rentoja päiviä ristiin rastiin pitkin Etelä-Suomea. Leppoisuus on saanut todella lomafiilikselle, ja nyt kun edessä on enää yksi ainut lomapäivä, yritän varautua henkisesti sen kaiken leppoisan loppuun.

loma02

Eilen siivosin koko asunnon perusteellisesti. Heitin kaiken sohvapäällysteistä lähtien ulos tuulettumaan ja annoin raikkaan ilman virrata sisään. Hakkasin mattoja, imuroin roskia, puunasin pintoja. Olen ehkä joskus maininnut, että pintapuolinen siivoaminen saa veren kiehahtamaan, lopputuloksena kun ei ole siisti koti, ainoastaan vähän vähemmän likainen koti. Vaikka perusteellinen siivous vie aikaa tunteja, on puhdas koti vaan jotain niin siistiä.  Tänne kelpaa käpertyä raskaan työpäivän jälkeen.

Lisäksi olen yrittänyt laittaa herätyskellon soimaan edes vähän lomakelloa aikaisemmin, jottei aikainen aamu tuntuisi torstaina niin tappavalta. Olen yrittänyt minimoida kaikki häiriötekijät, jottei töihinpaluu olisikaan lopulta niin paha juttu.

loma03

Ja eihän se nyt kai niin paha juttu olekaan. Vaikka työpaikka ja monet asiat ovat niitä vanhoja tuttuja, on pitkän loman jälkeen aina ikään kuin uuden edessä: aivot puhdistuneena, virkistyneenä ja salasanat unohtuneena. Silloin loma lienee ollut succés, mutta arkeen palaaminen tuntuu tahtojen taistelulta. Mitä pidempi loma, sitä pahemmat oireet. Onneksi en ole opettaja ja kärsi yhdeksän viikon lomaputkista. ;)

Ja miltäkö on tuntunut muuttaa pois Turusta? Ja mitä muuten kuuluu? Siihen palaan hetken kuluttua, kunhan nyt ensin totuttelen taas kirjoittamaan ja naputtelemaan tietokonetta. Ja toivun JÄRKYTYKSESTÄ, koska oi niin mahtava Googlen kuvapalvelu ei olekaan tallentanut kaikkia kuviani maagiseen pilveen, kuten naiivisti kuvittelin. Puhelimeni sanoi nimittäin tänään sopimuksensa irti, ja osa puhelimella otetutuista lomakuvista siinä samalla. Oi, miksi ikinä luotinkaan hienoon tekniikkaan, jota ei osaa järjellä selittää? Onneksi kaikki kuvat muistoineen ovat sydämessä. Ja osa oikean kameran konkreettisella muistikortilla.

/Riikka

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.