Vaatehuoltoa: miten valitsen vaatteeni, osa 2

Lupasin kirjoittaa vaatehuoltoaiheelle jatkoa, joten täältä pesee! Käyn tässä vähän läpi, millaiset jutut ovat auttaneet mua itseäni oman vaatevalikoiman rakentamisessa, ja millaisia takapakkeja olen kohdannut vuosien aikana.

Kun jo useampi vuosi sitten tein vaatteisiini kunnon inventaarion, huomasin, että vaatekaapissani oli ammottava aukko monien perusvaatteiden kohdalla: minulta puuttui tavallisia neuleita, hillitty kauluspaita, tavallisia valkoisia trikoopaitoja, musta bleiseri ja niin edelleen. Sen sijaan valikoimasta löytyi todella paljon yksittäisiä hauskoja, mutta keskenään täysin yhteensopimattomia vaatteita. Kaapissa oli kymmeniä vaatteita,  joita olin käyttänyt vain muutaman kerran ja jotka olemukseltaan sopivat lähinnä yökerhoon. Koska elämäni on kuitenkin suurimmaksi osaksi töissä käymistä, loskassa kävelyä ja kotona olemista, bilemekot ja korkokengät eivät oikein istuneet kokonaisuuteen. Se taas, mikä kenellekin on ”perusvaate”, riippuu täysin ihmisestä. Minulle ne ovat farkkuja, Marimekon paitoja, neutraaleja trikoomekkoja ja tennareita, jollekin toiselle tyllihameita ja korkkareita.

vaatehuone06

Oikeastaan suosittelen kaikkia lukemaan jo moneen kertaan ylistämäni Hyvän mielen vaatekaapin, sillä sain sieltä itse lukemattomia ideoita ja hyviä neuvoja vaatekaapin siivoamiseen ja ”oikeiden” vaatteiden etsintään liittyen. Esimerkiksi juuri tuon vinkin miettiä oman elämän toistuvia tilanteita ja sitä, millaisia vaatteita oma arki OIKEASTI vaatii. Palaan tuohon kirjaan edelleen monia kertoja vuodessa, ja saan siitä aina jotakin uutta irti. Itsellä suurimpana muutoksena entiseen on ollut se, että ostan vaatteita nykyään paljon vähemmän kuin ennen ja pyrin tietoisesti ostamaan sellaisia, joista on iloa vähintään muutamana päivänä viikossa. Sen vuoksi ”uskallan” ostaa silloin tällöin myös kalliimpia vaatteita, koska 150 euroa maksavaa paitaa harkitsee aika paljon pidempään kuin 25 euroa maksavaa.

Ennen kuin ostaa yhtäkään uutta vaatetta, pitäisi tietysti päättää, että mitkä vaatteistaan tahtoo säilyttää. Tiettyyn pisteeseen asti se on omasta mielestäni helppoa – vuosia käyttämättä olleet, liian pienet, liian suuret, rikkinäiset, kutiavat tai huonosti istuvat vaatteet, ne on helppo karsia pois. Tai laittaa ainakin siihen jäähylaatikkoon, jos ei raski suoralta kädeltä laittaa kaikkea keräykseen. Samaan laatikkoon voi laittaa myös ne kivat vaatteet, joita ei vain kertakaikkiaan tule pidettyä, vaikka ne ovat periaatteessa tosi kivoja. Toinen vaihtoehto on tehdä testi, ja pukea vaate vaikka väkisin päälle yhden päivän ajaksi, ja katsoa mitä tapahtuu. Jos se ei toimi, se ei toimi ensi vuonnakaan.

Entä loput, jotka päättää säilyttää? Olen lajitellut itse vaatteet eri ryhmiin (mekot, hameet, housut, kauluspaidat, villaneuleet, hihattomat ja niin edelleen) ja laittanut lähes kaiken henkarille roikkumaan. Kaikki vaatteet siis ulos kaapista ja lajittelemaan! Periaatteessa sekin on hyvä alku, jos saa eroteltua ylä- ja alaosat erikseen. Jos joukossa on tismalleen samanlaisia vaatteita, olen valinnut niistä omaan makuuni parhaan (ei koske tietenkään esimerkiksi alustoppeja, joita tarvitsee aina useita) ja luopunut toisista. Miksi omistaa ja täyttää vaatekaappia usealla vaatteella, joissa on tismalleen sama väri, leikkaus ja funktio?

Yksi juttu muuten: jos omistat vaatteita, jotka vaativat silittämistä (itse silitän lähinnä kauluspaidat), niin pyri silittämään ne niin, että ne ovat käyttövalmiina henkariin päätyessään. Olen ainakin itse maailman laiskin aamusilittäjä, eli vaate pitää olla valmiina käyttöön, tai se jää käyttämättä hyvin pitkäksi aikaan.

vaatehuone05

Lajittelu selkeyttää ajatukset siitä, millaisia vaatteita itsellä on ja mitä puuttuu. Tätä kautta on helppo alkaa kirjoittaa myös listaa ihan paperille siitä, mitä omaan vaatekaappiin haluaisi seuraavaksi ostaa ja mistä haaveilee. Jos omistaa esimerkiksi kymmenet täysin kelvolliset farkut, mutta vain viisi kivaa ja farkkuihin sopivaa yläosaa, tietää suuntaavansa seuraavaksi ennemmin paitaostoksille kuin farkkuostoksille. Uskon, että meillä kaikilla on se jokin vaate, joka on ns. helppo ostos ja varsinkin stressiä lievittävillä ostosreissuilla menee ostamaan aina juuri sen, koska tietää sen olevan helppoa ja lisäävän onnistumisen tunnetta. Samankaltaisia vaatteita on kuitenkin suhteellisen turha omistaa kymmenittäin, joten kannattaa selvittää oma ”vaateheikkous” ja kohdistaa ostaminen vaatteeseen, jonka tiedät todella tarvitsevasi.

Jos et osaa päättää, sopiiko jokin vaate sinulle vai ei, niin testaa asukuvien ottoa, mistä noin viikko sitten täällä blogissa puhuinkin. Kokeile kyseistä vaatetta muutamassa eri kokonaisuudessa ja pakota poikaystävä kuvaamaan sivusta, edestä, takaa, istuen, seisten ja vaikka kyykäten, jos satut kyykkäämään paljon. Tarkoituksena ei ole harjoittaa tiukkaa itsekritiikkiä ja laskea vatsamakkaroita, vaan nähdä selkeämmin, miltä jokin vaate näyttää omia kasvoja vasten, mitä se tekee vartalotyypillesi ja niin edelleen. Muista kuvakulmat (ei liian ylä- tai alaviistosta) ja hyvä valo, niin kuvat eivät pääse valehtelemaan liikaa.

riikka02

Jos jaksat, olemassa olevien vaatteiden kanssa kannattaa leikkiä mahdollisimman paljon, ja kokeilla kaikkia mahdollisia yhdistelmiä, mitä ikinä keksit. Vaikka Suomessa on neljä vuodenaikaa, en oikeastaan pidä talvi- tai kesäsäilytyksessä kovinkaan monia vaatteita, lukuunottamatta tietysti esimerkiksi shortsit ja villapaidat.  Ja ulkovaatteet ovat tietysti asia erikseen. Hyvin monet vaatteet istuvat varsinkin välikausiin ja talvellakin kerrospukeutumiseen. Saatat yllättyä! Jos lajittelee vielä kaikki asusteet, kuten huivit ja korut samaan tilaan missä vaatteetkin ovat, käy homma entistä helpommaksi.

Omia ajatuksia siitä, mitä uutta tarvitsisi ei kannata miettiä pää höyryten ja tyhjää paperia tuijottaen. Pidä aiheesta ennemmin päiväkirjaa. Olen itse huomannut, että ne puuttuvat osat tulevat mieleen yleensä arjen keskellä, aamulla ulkovaatteita päälle kiskoessa tai bussia pakkasessa odotellessa. Päiväkirjassa on sekin hyvä puoli, että se paljastaa hetken mielijohteet. Jos olet siis vielä viikon tai parin päästä sitä mieltä, että kyllä, tarvitsen ehdottomasti uuden huivin, niin siihen tunteeseen voi varmemmin luottaa.

Onko minulla sitten nykyään täydellinen vaatekaappi? Ei lähellekään. Aina tulee uusia tarpeita, vanhat vaatteet kuluvat ja muuttavat muotoaan, samoin oma kroppa ja jos ei mikään muu, niin oma mieli. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että vaateostoksia ei ohjaa enää hetken mielijohteet, vaan kevyt suunnitelmallisuus. Joskus tulee tehneeksi todella hyviä ostoksia, joskus täyssusia. Ja se on täysin luonnollista. Niin kuin muutakaan elämää, ei vaatekaappiakaan saa ikinä valmiiksi. Tylsäksihän se kävisikin.

Järjestelyn ja onnistumisen iloa,

/Riikka

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.